Asthma Interventions Aimed at Older Adults : A Literature Review

Abstract

As the prevalence of asthma in the older adults is increasing, health care professionals, such as nurses will be facing older asthmatics more frequently among the health services. Thus, the aim was to discover asthma interventions planned for older adults, and to reveal what kind of positive effects these interventions have on the subjects. The purpose of this research was to present health care professionals with good practices for the care and management of older asthmatics.

Literature review was used as a research method in this research. This paper uncovered a total of eight interventions for older asthmatics. Even though they had very different approaches, similarities among many of the studies were also discovered. The focus on self-management of asthma and individualized care was emphasised in several interventions. Positive effects, such as better self-management, improved asthma control and quality of life were reported as a result of the interventions.

Some of the interventions presented in this literature review could be introduced to practice as a basis for asthma management in the older adults. However, it would be necessary to conduct further research about asthma in older adults, because it has been studied quite little earlier. In addition, the common obstacles in the management of asthma in older people should be addressed better in the planning and implementing of new asthma interventions.

Astman yleistyminen vanhuspotilailla tarkoittaa, että terveydenhuollon työntekijät, kuten sairaanhoitajat tulevat kohtaamaan ikääntyviä astmapotilaita työssään entistä useammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ikääntyville suunnattuja astmainterventioita ja niiden positiivisia vaikutuksia osallistujiin. Tarkoituksena oli esittää terveydenhuollon työntekijöille hyviä toimintatapoja ikääntyvien astmaatikoiden hoitoon.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui kahdeksan ikääntyville suunnattua astmainterventiota. Vaikka lähestymistavat interventioissa olivat hyvin erilaisia, samankaltaisuuksiakin niistä löytyi. Monet interventioista painottivat itsehoitoa ja yksilöllistä lähestymistapaa työskenneltäessä ikääntyvien astmapotilaiden kanssa. Astmainterventioilla oli osallistujiin positiivisia vaikutuksia, kuten astman itsehoidon kehittyminen, sekä astman hoitotasapainon ja elämänlaadun paraneminen.

Osa kirjallisuuskatsaukseen valikoituneista interventioista voitaisiin ottaa käyttöön sellaisenaan ikääntyvien astmapotilaiden hoidossa. Jatkotutkimusten toteuttaminen aiheesta olisi kuitenkin tärkeää, koska aihetta on tutkittu vielä varsin vähän. Lisäksi tulevaisuudessa tulisi kartoittaa tarkemmin ikääntyvien astman hoitoon liittyviä erityiskysymyksiä astmainterventioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.