Selvitys julkisen sektorin toteuttamasta sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksesta Satakunnassa : nykytila ja kehitysehdotuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on saada tietoa julkisen terveydenhuollon järjestämästä sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksesta Satakunnassa sekä tuoda kuuluviin Satakunnan julkisessa terveydenhuollossa sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden kehitysehdotuksia. Lisäksi tavoitteena oli tuoda valtimotautipotilaille kehitelty kustannustehokkaaksi markkinoitu Tulppa-avokuntoutusmalli terveydenhuollon laajempaan tietoisuuteen Satakunnan julkisessa terveydenhuollossa.

Selvityksen aineistonkeruu toteutettiin lähettämällä 20-kohtainen kyselylomake Satakunnan julkisen terveydenhuollon johtavien hoitajien tai osastonhoitajien määrittämälle sepelvaltimotautipotilaan kuntoutukseen osallistuvalle ammattihenkilölle (n=34). Kyselylomakkeella kerättiin pääsääntöisesti kvantitatiivista tietoa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksesta Satakunnassa. Muutamassa kvalitatiivista kysymyksessä haettiin tietoa erityisesti ammattilaisten kehitysehdotuksista. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmät olivat vaihtelevia, joukossa oli sydänhoitajia, -yhdyshenkilöitä, osastonhoitajia, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja lääkäri. Vastausprosentti ylsi 65 %:iin.

Selvityksen keskeisimpinä tuloksina ilmenee, että sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus vaihtele toimipisteittäin Satakunnassa. Toisissa yksiköissä ohjaus, neuvonta ja niihin käytetyt menetelmät sekä liikunnallinen kuntoutus ovat monipuolisia, toisissa suppeampia. Samoin selvityksessä ilmenee kuntoutukseen ja jatkohoitoon ohjautumisen rikkonaisuus. Sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä -asemien välistä yhteistyötä toivottaan selvityksen mukaan lisättävän. Yhteistyötä olisi hyvä lisätä myös muiden sydänkuntoutuksen toimijoiden kesken. Selkeän lähetekäytännön kehittäminen sekä sydänyhdyshenkilöverkoston luominen maakuntiin ja heidän säännöllinen kouluttaminen on terveydenhuollon ammattilaisten mukaan tarpeen.

Selvityksen tulosten perusteella voi päätellä, että sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksessa on Satakunnan julkisessa terveydenhuollossa kehitettävää, mutta terveydenhuollon ammattilaisilla on hyviä kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi sekä heiltä vaikuttaisi löytyvän tahtotilaa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen edistämiseksi. Tähän vaadittanee, ammattilaisten yhteistyön lisäämisen lisäksi, johdon taholta sydäntoimijoille ajallista resursointia sekä uusien toimintamallien käyttöönoton harkintaa.

SURVEY ON THE REHABILITATION OF CORONARY HEART DISEASE PATIENTS IN THE PUBLIC SECTOR IN SATAKUNTA – present situation and development suggestions

Javanainen, Pia Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Rehabilitation Counseling January 2014 Supervisor: Leppänen, Erja Number of pages: 68 Appendices: 1

Key words: coronary heart disease, rehabilitation, Satakunta, public health care, rehabilitation responsibility, Tulppa -rehabilitation programme ______________________________________________________________

The purpose of this bachelor’s thesis was to explore the rehabilitation of coronary heart disease patients arranged by the public sector in Satakunta. The aim was to chart health care providers’ development suggestions on the care and rehabilitation of coronary heart disease patients in the public sector. Another aim was to distribute information of Tulppa –outpatient rehabilitation programme to the public sector in Satakunta.

The data were collected with a questionnaire, which included both quantitative and qualitative questions. The quantitative questions were used to gather general infor-mation of the rehabilitation of coronary heart disease patients in Satakunta. Some qualitative questions were intended to find out professionals’ development suggestions. The questionnaire was sent to health care professionals participating in the rehabilitation of coronary heart disease patients (n=34). The informants were selected by matrons and charge nurses in the public sector. Several professional groups partic-ipated in the survey, i.e. cardiac nurses, link personnel, charge nurses, nurses, physio-therapists and a physician. The response rate was 65 per cent.

The results show that rehabilitation practices vary in different settings. In some set-tings rehabilitation is implemented by using a variety of forms in guidance, counsel-ing, methods and exercise rehabilitation, whereas in others rehabilitation forms are more limited. In addition, there are differences in referral practices to rehabilitation and further treatment. The informants hoped for closer co-operation between hospi-tals, health care centers and other cardiac rehabilitation providers. A clear and uniform referral practice should be developed with a cardiac link personnel network and further education should be given regularly.

In conclusion, development needs exist in the rehabilitation of coronary heart disease patients in the public sector in Satakunta. Health care providers have good development suggestions on how to improve the situation. They also seem to be willing to promote the rehabilitation of coronary heart disease patients. However, this calls for resources for cardiac care providers and consideration of new operational models by the management.