Kuulonäkövammaisen lapsen lääkinnällinen yksilökuntoutus
Mustonen, Markku (2013)
Mustonen, Markku
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402082140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402082140
Tiivistelmä
Kuulonäkövammaisen lapsen kasvun ja kehittymisen tukena tarvitaan lääkinnällistä kuntoutusta, jonka sisällön Kela määrittelee omilla standardeillaan. Lapsen kahden kaukoaistin kuntouttaminen samanaikaisesti on haastava prosessi. Siksi kuulonäkövammaisen lapsen kuntoutusprosessin varhainen aloittaminen on tärkeää. Perheiden täytyy saada riittävästi tietoa kuulonäkövammasta ja heille on annettava ohjausta erilaisista toimintamalleista, jotta he suoriutuisivat arjen tilanteista mahdollisimman tehokkaasti omia voimavaroja säästellen. Terveydenhuollon moniammatillisen työryhmän on arvioitava kuulonäkövammaisen lapsen kuntoutustarpeet huolellisesti, kuntoutus on suunniteltava laaja-alaisesti ja prosessia on ohjattava asiantuntijoiden toteuttamana. Näin pystytään rakentamaan kuntoutusprosessi, joka ottaa huomioon kuulonäkövammaisen lapsen ja hänen perheensä yksilölliset sekä yhteiskunnalliset kuntoutustarpeet.
Opinnäytetyön tehtävänä oli täsmentää, mihin kuulonäkövammaisen lapsen lääkinnällinen kuntoutus perustuu, miten kuntoutustarpeiden määrittely toteutetaan ja kuinka kuntoutusprosessia ohjataan. Tavoitteena oli myös selvittää, onnistuuko kuulonäkövammaisten lasten kuntoutusprosessien toteuttaminen tarkoituksenmukaisesti terveydenhuollossa työskentelevien kuntoutuksen asiantuntijoiden mielestä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto koottiin asiantuntijoilta kyselylomakkeella tai teemahaastattelulla. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella kuntoutustarpeen määrittelyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä monien eri lääketieteen sektoreilta ja määrittelyvaiheessa on huomioitava laajasti kuntoutujan ja hänen lähiympäristönsä kuntoutustarpeet. Lisäksi tutkimustuloksista nousi esiin se, että kuntoutusohjaajan ohjauksella eteenpäin viedyt kuntoutusprosessit ovat tarkoituksenmukaisempia ja laaja-alaisempia kuin yhden tietyn terapian johtamana etenevät kuntoutusprosessit.
Opinnäytetyön tehtävänä oli täsmentää, mihin kuulonäkövammaisen lapsen lääkinnällinen kuntoutus perustuu, miten kuntoutustarpeiden määrittely toteutetaan ja kuinka kuntoutusprosessia ohjataan. Tavoitteena oli myös selvittää, onnistuuko kuulonäkövammaisten lasten kuntoutusprosessien toteuttaminen tarkoituksenmukaisesti terveydenhuollossa työskentelevien kuntoutuksen asiantuntijoiden mielestä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto koottiin asiantuntijoilta kyselylomakkeella tai teemahaastattelulla. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella kuntoutustarpeen määrittelyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä monien eri lääketieteen sektoreilta ja määrittelyvaiheessa on huomioitava laajasti kuntoutujan ja hänen lähiympäristönsä kuntoutustarpeet. Lisäksi tutkimustuloksista nousi esiin se, että kuntoutusohjaajan ohjauksella eteenpäin viedyt kuntoutusprosessit ovat tarkoituksenmukaisempia ja laaja-alaisempia kuin yhden tietyn terapian johtamana etenevät kuntoutusprosessit.