Mitä kätilö näkee, kuulee ja tuntee : Kätilön työmenetelmät sikiön hyvinvoinnin ja synnytyksen edistymisen seurannassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä menetelmiä kätilöt käyttävät sikiön hyvinvoinnin ja synnytyksen edistymisen seurannassa synnytyksen aikana. Tavoitteena oli tutkia, mihin kätilöt luottavat synnytyksen hoidossa ja kuinka paljon he käyttävät perinteisiä kätilötyön menetelmiä ja teknologiaa synnytyksen aikana.

Teoriaosuudessa käsitellään syntymänaikaista kätilötyötä keskittyen sikiön hyvinvoinnin ja synnytyksen edistymisen seurannan menetelmiin. Seurantamenetelmiä ovat sekä kätilötyön perinteiset menetelmät eli ulko- ja sisätutkimus ja sikiötorvella kuuntelu sekä tekniset menetelmät, ennen kaikkea KTG ja STAN. Opinnäytetyössä sovellettiin kvantitatiivista tutkimusotetta, jota täydennettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella synnytysosastoilta eri puolilta Suomea. Vastauksia saatiin 37 kappaletta.

Tutkimustulosten perusteella kätilöt käyttävät sekä teknologiaa, lähinnä KTG:ta, että perinteisiä kädentaitoja työssään. Kätilöt pitävät KTG:ta luotettavimpana keinona seurata sikiön hyvinvointia, vaikka toisaalta KTG:n tulkinta koetaan haastavimmaksi asiaksi sikiön voinnin ja synnytyksen edistymisen seurannassa. Sikiön hyvinvointia ja synnytyksen edistymistä seurataan edelleen luotettavasti perinteisten kädentaitojen eli ulko- ja sisätutkimuksen avulla. Sikiötorven käyttö on vähäistä ja haastavaa, mutta taitoa ei ole vielä täysin menetetty. Tutkimustuloksissa korostui synnytyksen seurannan kokonaisvaltaisuus; luotettava kokonaisuus syntyy yhdistelemällä sekä teknologian että perinteisten kädentaitojen ja aistihavaintojen antamaa tietoa.

The purpose of this study was to examine what methods midwives use while assessing foetal wellbeing and the progress of labour. The objective was to find out the sources they trust especially, to what extent they use traditional skills and technology during labour.

In the theory section of the report we discuss the intrapartum midwifery and focus on the methods how to assess the foetal wellbeing and the progress of labour by traditional and technological methods. Traditional methods entail abdominal palpation, vaginal examination and listening to the foetal heart rate by a foetal stethoscope, the Pinard. By technological methods we refer especially to CTG and STAN. To analyse the problem we applied a quantitative research method complemented by a qualitative method. Research data were collected by a questionnaire sent to delivery wards in different regions in Finland. A total of 37 responses were included in the study.

The empirical results show that midwives use both technology, mainly CTG, and traditional skills while assessing the foetal wellbeing and the progress of labour. Midwives consider CTG the most reliable method to follow the foetal wellbeing. However, interpretation of CTG was found the most challenging issue while assessing the foetal wellbeing and the progress of labour. Midwives still continue to use the traditional skills along with the electronic foetal monitoring to assess the foetal wellbeing and the progress of labour. The use of the foetal stethoscope is not common and found challenging. However, the skill to interpret the foetal heart rate by the Pinard is not an entirely lost skill. The findings of the study emphasize the holistic nature of following the progress of labour; a reliable comprehensive picture is gained by combining the information received both from using the technological devises, traditional skills, and the midwife’s sensory perceptions.