Yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvoinnille : Haastattelututkimus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin , psykiatrian tulosyksikössä
Hovén-Korpela, Nina (2014)
Hovén-Korpela, Nina
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402142333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402142333
Tiivistelmä
Sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa tietoyhteiskunnan ja verkostoyhteiskunnan kasva-essa. Sosiaalinen pääoma on yhteisön ominaisuus, josta hyötyvät niin yksilöt kuin koko yhteisö. Sosiaalinen pääoma voidaan nähdä vastineena myös yhteisöllisyydelle, joka on yksi tämän tutkimuksen kantavista teemoista. Tämä tutkimus hyödyntää Kerojo-kehityshankkeessa tuotettua materiaalia. Kerojo- kehityshanke on osa Osuva-tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tiedon tuottaminen Länsi-Pohjan sairaalan psykiatrian yksikölle, jotta siellä voidaan edistää ja kehittää positiivisempaa yhteisöllistä toimintatapaa.
Tutkimus on tehty Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tuloalueella teemahaastat-teluina käyttäen laadullista sisällön analyysiä. Tutkimuksessa aineistoa on lähestytty ab-duktiivisen päättelyn avulla. Abduktiivinen päättely tässä tutkimuksessa luottaa ihmisten omiin kokemuksiin. Aikaisempaa tutkimustietoa on käytetty tutkimustuloksia vertailta-essa. Sosiokulttuurinen teoria muodostaa tutkimuksen teoreettisen taustan. Tutkimuksen pohdinnat pohjautuvat sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka perusteella tutkimuskoh-teeksi on määräytynyt ryhmätilanteessa tapahtuva kommunikaatio.
Tutkimustuloksissa tutkittavasta työyhteisöstä nousee esille sekä positiivisia että ambiva-lentteja yhteisöllisyyteen liittyviä teemoja. Puhtaasti negatiivisia teemoja ei identifioida. Yhteisöllisyys näkyy työyhteisössä vahvana perustehtävänä, työparityöskentelynä, luot-tamuksena työtovereihin, omaan osaamiseen ja lähiesimiehiin sekä yhteisenä koulutus-taustana ja arvopohjana. Yhteisöllisyyden kokeminen näkyy ristiriitaisena ambivalen-teissa teemoissa, joita ovat johtaminen, vuorovaikutus sekä perhetyön mallin käyttö päi-vittäisessä työssä. Tutkimustulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin.
Yhteisöllisyyden keskiössä on pohdinta ihmisen suhteesta yhteisöön. Voimistava työ-kulttuuri voimistaa myös työyhteisön hyvinvoinnin tasoa. Tutkimuksen pyrkimyksenä on ollut nostaa esille yhteisöllisyys ja sen vaikutus työhyvinvointiin kollektiivisena il-miönä. Yhteisöllisyyden kehittämistä työhyvinvointia vahvistavaksi ja parantavaksi voi-daan edistää voimaannuttavan johtamisen kautta, vuorovaikutusta kehittäen ja henkilö-kunnan ottamisella mukaan toiminnan kehittämistyöhön.
Tutkimus on tehty Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tuloalueella teemahaastat-teluina käyttäen laadullista sisällön analyysiä. Tutkimuksessa aineistoa on lähestytty ab-duktiivisen päättelyn avulla. Abduktiivinen päättely tässä tutkimuksessa luottaa ihmisten omiin kokemuksiin. Aikaisempaa tutkimustietoa on käytetty tutkimustuloksia vertailta-essa. Sosiokulttuurinen teoria muodostaa tutkimuksen teoreettisen taustan. Tutkimuksen pohdinnat pohjautuvat sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka perusteella tutkimuskoh-teeksi on määräytynyt ryhmätilanteessa tapahtuva kommunikaatio.
Tutkimustuloksissa tutkittavasta työyhteisöstä nousee esille sekä positiivisia että ambiva-lentteja yhteisöllisyyteen liittyviä teemoja. Puhtaasti negatiivisia teemoja ei identifioida. Yhteisöllisyys näkyy työyhteisössä vahvana perustehtävänä, työparityöskentelynä, luot-tamuksena työtovereihin, omaan osaamiseen ja lähiesimiehiin sekä yhteisenä koulutus-taustana ja arvopohjana. Yhteisöllisyyden kokeminen näkyy ristiriitaisena ambivalen-teissa teemoissa, joita ovat johtaminen, vuorovaikutus sekä perhetyön mallin käyttö päi-vittäisessä työssä. Tutkimustulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin.
Yhteisöllisyyden keskiössä on pohdinta ihmisen suhteesta yhteisöön. Voimistava työ-kulttuuri voimistaa myös työyhteisön hyvinvoinnin tasoa. Tutkimuksen pyrkimyksenä on ollut nostaa esille yhteisöllisyys ja sen vaikutus työhyvinvointiin kollektiivisena il-miönä. Yhteisöllisyyden kehittämistä työhyvinvointia vahvistavaksi ja parantavaksi voi-daan edistää voimaannuttavan johtamisen kautta, vuorovaikutusta kehittäen ja henkilö-kunnan ottamisella mukaan toiminnan kehittämistyöhön.