Yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvoinnille : Haastattelututkimus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin , psykiatrian tulosyksikössä

Abstract

Sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa tietoyhteiskunnan ja verkostoyhteiskunnan kasva-essa. Sosiaalinen pääoma on yhteisön ominaisuus, josta hyötyvät niin yksilöt kuin koko yhteisö. Sosiaalinen pääoma voidaan nähdä vastineena myös yhteisöllisyydelle, joka on yksi tämän tutkimuksen kantavista teemoista. Tämä tutkimus hyödyntää Kerojo-kehityshankkeessa tuotettua materiaalia. Kerojo- kehityshanke on osa Osuva-tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tiedon tuottaminen Länsi-Pohjan sairaalan psykiatrian yksikölle, jotta siellä voidaan edistää ja kehittää positiivisempaa yhteisöllistä toimintatapaa. Tutkimus on tehty Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tuloalueella teemahaastat-teluina käyttäen laadullista sisällön analyysiä. Tutkimuksessa aineistoa on lähestytty ab-duktiivisen päättelyn avulla. Abduktiivinen päättely tässä tutkimuksessa luottaa ihmisten omiin kokemuksiin. Aikaisempaa tutkimustietoa on käytetty tutkimustuloksia vertailta-essa. Sosiokulttuurinen teoria muodostaa tutkimuksen teoreettisen taustan. Tutkimuksen pohdinnat pohjautuvat sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka perusteella tutkimuskoh-teeksi on määräytynyt ryhmätilanteessa tapahtuva kommunikaatio. Tutkimustuloksissa tutkittavasta työyhteisöstä nousee esille sekä positiivisia että ambiva-lentteja yhteisöllisyyteen liittyviä teemoja. Puhtaasti negatiivisia teemoja ei identifioida. Yhteisöllisyys näkyy työyhteisössä vahvana perustehtävänä, työparityöskentelynä, luot-tamuksena työtovereihin, omaan osaamiseen ja lähiesimiehiin sekä yhteisenä koulutus-taustana ja arvopohjana. Yhteisöllisyyden kokeminen näkyy ristiriitaisena ambivalen-teissa teemoissa, joita ovat johtaminen, vuorovaikutus sekä perhetyön mallin käyttö päi-vittäisessä työssä. Tutkimustulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin. Yhteisöllisyyden keskiössä on pohdinta ihmisen suhteesta yhteisöön. Voimistava työ-kulttuuri voimistaa myös työyhteisön hyvinvoinnin tasoa. Tutkimuksen pyrkimyksenä on ollut nostaa esille yhteisöllisyys ja sen vaikutus työhyvinvointiin kollektiivisena il-miönä. Yhteisöllisyyden kehittämistä työhyvinvointia vahvistavaksi ja parantavaksi voi-daan edistää voimaannuttavan johtamisen kautta, vuorovaikutusta kehittäen ja henkilö-kunnan ottamisella mukaan toiminnan kehittämistyöhön.

The importance of social capital increases as the information society and network society continue to develop. Social capital is a characteristic of a community, and it benefits both individuals and the whole community. Social capital can also be seen as a response to communality, which is one of the main key themes of this study. The study utilizes mate-rial produced during the Kerojo - development which is a part of Osuva- research project. This study aims to generate information for the Psychiatric unit of Länsi- Pohja Healthcare District (Keropudas Hospital). This study was implemented as theme inter-views in the Psychiatric unit of Länsi-Pohja Healthcare District using qualitative content analysis. The methodology used was abductive reasoning. Abductive reasoning in this case relies on individuals` own experiences. Data gathered from previous studies for comparing research results. Sociocultural theory forms the theoretical background for the study. The considerations in the study are built on social constructionism based on which communication taking place in a group situation was determined as subject of the study. The results reveal both positive and ambivalent themes related to communality in the work community under study. Purely negative themes are not identified. Communality in the work community can be seen through clear basic tasks, working in pairs, - trust in co-workers, closest superiors- and one`s own knowledge, as well as through similar educa-tional background and common set of values. The way communality is experienced is shown in a conflicting manner in ambivalent themes which includes leadership, interac-tion and the use of family work model. The results of this study answer the question for the study. In the heart of the concept of communality lays the question of a relationship between a human being and the community. Empowering work culture also strengthens the level of wellbeing at a workplace. Developing communality to strengthen and im-prove wellbeing at work can be promoted by empowering leadership, improving interac-tion and involving personnel in the development of operations.

Det sociala kapitalets betydelse ökar i takt med informationssamhällets framväxt. So-cialt kapital är en egenskap som gagnar både individen och hela samhället. Det kan betraktas som en känsla av gemenskap, som är ett av de viktigaste temana i denna stu-die. Denna studie använder material producerat inom utvecklingsprojektet Kerojo, som är en del av forskningsprojektet Osuva. Syftet med den här forskningen är att syn-liggöra information som kan användas för att utveckla arbetsplatskulturer i en hälso-främjande riktning. Forskningen har utförts som temaintervjuer vid Länsi-Pohjas sjuk-husdistrikts psykiatriska enhet. Undersökningen genomfördes som en kvalitativ inne-hållsanalys. Forskningsansatsen har varit ett abduktivt resonemang. Tidigare forsk-ning har använts som jämförelse i forskningsresultatet. Den teoretiska bakgrunden är sociokulturell teori. Forskningsövervägandena bygger på social konstruktionism. Forskningsresultaten visar både positiva och ambivalenta teman kopplade till gemen-skapen i den granskade enheten. Rent negativa teman identifieras inte. Gemenskapen återspeglas kraftigt som en grundläggande uppgift hos arbetsgemenskapen, i form av pararbete, tillit till medarbetare, det egna kunnandet och de närmaste cheferna, samt en gemensam utbildningsbakgrund och värdegrund. Motstridigeter i gemenskapen syns i ambivalenta teman såsom ledarskap, kommunikation och användning av familjear-betsmodellen i det dagliga arbetet. Forskningsresultaten besvarar forskningsfrågorna. Forskningens strävan har varit att lyfta fram gemenskapen och dess effekt på välbefin-nande i arbetet som ett kollektivt fenomen. Genom att främja ett vitaliserande ledar-skap, utveckla kommunikationen och ta med personalen i verksamhetsutvecklingen kan man utveckla gemenskapen så att den stärker och förbättrar välbefinnandet på ar-betet.