Kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuus ja poikkeamat

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuuden ja poikkeamien vaikutuksia käytännössä. Tutkimuksen teoria osiossa käytiin läpi kirjanpito- ja verolainsäädännön pääperiaatteita ja esimerkkien avulla selvitettiin yhtymäkohtien ja erojen vaikutusta käytännössä. Työn tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen käsitetutkimus. Aineistona käytettiin aiheesta kirjoitettuja tekstejä. Käytännön vaikutuksia selvitettiin esimerkkien sekä oikeuden ratkaisujen ja päätöksien avulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että poikkeamia kirjanpidon ja verotuksen välille aiheutui lainsäädäntöjen erilaisista tavoitteista, eli kirjanpidon tehtävä oli jakokelpoisen voiton määrittäminen ja verotuksen tarkoitus oli verotettavan tulon määrittäminen. Lisäksi veronsaajan etu ja kirjanpidossa noudatettava varovaisuuden periaate aiheutti poikkeamia kirjanpidon ja verotuksen välille. Tämän vuoksi kirjanpidon tulosta jouduttiin oikaisemaan verotettavan tulon laskelmalla. Poikkeamia aiheuttivat laajuus- ja jaksotuserot. Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että verotuksen pohjaksi hyväksyttiin ainoastaan hyvän kirjanpitotavan mukaan toteutettu kirjanpito ja kirjanpitoaineiston oli myös pystyttävä toimimaan verotuksessa todistusaineistona. Tämä aiheutti sidonnaisuuden kirjanpidon ja verotuksen välille. Sidonnaisuus näkyi myös siinä, että kirjanpidon ja verotuksen tuloslaskentakaudet olivat samat. Vaikka laisäädäntöjen päämäärät poikkesivat toisistaan, havaittiin, että ne olivat varsin yhtenäiset. Tutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että tilinpäätösratkaisuja voidaan tehdä verotuksesta välittämättä, mutta kirjanpidon järkevä hoitaminen edellyttää veroseuraamusten huomioimista, jotta tarpeettomalta verorasitukselta vältytään.

The main focus of this study was on the effects of the consistency and divergences between taxation and accounting in practice. The theoretical section of the study deals with the general principles of the legislation regarding accounting and taxation and the effects of consistency and divergences were explained with the help of practical examples. This study is a qualitative concept survey. The material of this survey consisted of articles dealing with the subject matter. The effects in practice were clarified with examples and court decisions. The study showed that divergences between bookkeeping and taxation were caused by the different aims of legislation. The aim of bookkeeping was to define the amount of distributable profits and taxation aimed to define taxable income. The differences in the interests of tax authorities and the principle of prudence in accounting caused divergences between accounting and taxation. Therefore to calculate the taxable income for tax purposes, adjusting entries concerning the profits displayed in the income statement or profit and loss statement had to be made, including revenues, expenses and write-offs. Divergences were mainly caused by the fact that accounting events did not always coincide with the financial period or cover more than one accounting period, depreciation being the main cause for divergences. The results of the study also highlighted the fact that taxation had always to be based on bookkeeping prepared following sound accounting procedure and accounting documentation could be used as evidence in taxation. This formed a linkage between accounting and taxation. This could also be seen in the fact that the same accounting period was followed both in accounting and taxation. Legislation and accounting were consistent although the objectives were divergent. On the basis of the study it could be concluded that the decisions concerning the financial statements could be made without taking taxation into consideration, but accurate bookkeeping presumed that tax consequences were taken into account in order to avoid unnecessary tax burdens.