Kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuus ja poikkeamat
Saastamoinen, Kaija (2010)
Saastamoinen, Kaija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001261599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001261599
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin kirjanpidon ja verotuksen sidonnaisuuden ja poikkeamien vaikutuksia
käytännössä. Tutkimuksen teoria osiossa käytiin läpi kirjanpito- ja verolainsäädännön
pääperiaatteita ja esimerkkien avulla selvitettiin yhtymäkohtien ja erojen vaikutusta käytännössä.
Työn tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen käsitetutkimus. Aineistona käytettiin aiheesta
kirjoitettuja tekstejä. Käytännön vaikutuksia selvitettiin esimerkkien sekä oikeuden ratkaisujen ja
päätöksien avulla.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että poikkeamia kirjanpidon ja verotuksen välille aiheutui lainsäädäntöjen
erilaisista tavoitteista, eli kirjanpidon tehtävä oli jakokelpoisen voiton määrittäminen ja verotuksen
tarkoitus oli verotettavan tulon määrittäminen. Lisäksi veronsaajan etu ja kirjanpidossa
noudatettava varovaisuuden periaate aiheutti poikkeamia kirjanpidon ja verotuksen välille. Tämän
vuoksi kirjanpidon tulosta jouduttiin oikaisemaan verotettavan tulon laskelmalla. Poikkeamia
aiheuttivat laajuus- ja jaksotuserot. Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että verotuksen pohjaksi
hyväksyttiin ainoastaan hyvän kirjanpitotavan mukaan toteutettu kirjanpito ja kirjanpitoaineiston
oli myös pystyttävä toimimaan verotuksessa todistusaineistona. Tämä aiheutti sidonnaisuuden
kirjanpidon ja verotuksen välille. Sidonnaisuus näkyi myös siinä, että kirjanpidon ja verotuksen
tuloslaskentakaudet olivat samat.
Vaikka laisäädäntöjen päämäärät poikkesivat toisistaan, havaittiin, että ne olivat varsin yhtenäiset.
Tutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että tilinpäätösratkaisuja voidaan tehdä verotuksesta
välittämättä, mutta kirjanpidon järkevä hoitaminen edellyttää veroseuraamusten huomioimista,
jotta tarpeettomalta verorasitukselta vältytään.
käytännössä. Tutkimuksen teoria osiossa käytiin läpi kirjanpito- ja verolainsäädännön
pääperiaatteita ja esimerkkien avulla selvitettiin yhtymäkohtien ja erojen vaikutusta käytännössä.
Työn tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen käsitetutkimus. Aineistona käytettiin aiheesta
kirjoitettuja tekstejä. Käytännön vaikutuksia selvitettiin esimerkkien sekä oikeuden ratkaisujen ja
päätöksien avulla.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että poikkeamia kirjanpidon ja verotuksen välille aiheutui lainsäädäntöjen
erilaisista tavoitteista, eli kirjanpidon tehtävä oli jakokelpoisen voiton määrittäminen ja verotuksen
tarkoitus oli verotettavan tulon määrittäminen. Lisäksi veronsaajan etu ja kirjanpidossa
noudatettava varovaisuuden periaate aiheutti poikkeamia kirjanpidon ja verotuksen välille. Tämän
vuoksi kirjanpidon tulosta jouduttiin oikaisemaan verotettavan tulon laskelmalla. Poikkeamia
aiheuttivat laajuus- ja jaksotuserot. Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että verotuksen pohjaksi
hyväksyttiin ainoastaan hyvän kirjanpitotavan mukaan toteutettu kirjanpito ja kirjanpitoaineiston
oli myös pystyttävä toimimaan verotuksessa todistusaineistona. Tämä aiheutti sidonnaisuuden
kirjanpidon ja verotuksen välille. Sidonnaisuus näkyi myös siinä, että kirjanpidon ja verotuksen
tuloslaskentakaudet olivat samat.
Vaikka laisäädäntöjen päämäärät poikkesivat toisistaan, havaittiin, että ne olivat varsin yhtenäiset.
Tutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että tilinpäätösratkaisuja voidaan tehdä verotuksesta
välittämättä, mutta kirjanpidon järkevä hoitaminen edellyttää veroseuraamusten huomioimista,
jotta tarpeettomalta verorasitukselta vältytään.