Rikkivetypitoisuuksien hallinta ja optimointi Pyhtään siirtolinjalla
Pulkkinen, Jaana (2014)
Pulkkinen, Jaana
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402252644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402252644
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Kymen Vesi Oy:lle kehittämään hajujen hallintaa Pyhtään siirtolinjalla. Tässä työssä tarkkailtiin rikkivetypitoisuuksia sekä jätevettä kemiallisesti hapettavan kemikaalin syöttöpumppujen toimintaa. Tavoitteena oli optimoida kemikaalipumppujen toiminta sekä syötettävän kemikaalin määrä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää vesihuolto-osuuskuntien jätevesien vaikutus Pyhtään linjan rikkivetypitoisuuksiin. Rikkivety on ilmaa raskaampi kaasu, jolla on tunnusomainen mädän kananmunan haju. Rikkivetyä muodostuu anaerobisissa oloissa paineviemäriosuuksilla ja sitä voidaan pitää haisevien yhdisteiden indikaattorina. Rikkivety aiheuttaa hajuhaittojen lisäksi terveyshaittaa sekä korrodoi betonia, useita metalleja ja jopa muoveja. Myös sähkölaitteet ovat herkkiä rikkivedylle.
Pyhtäältä Mussalon jätevedenpuhdistamolle jätevesi matkaa sekä paine- että viettoviemäreitä pitkin yhteensä jopa 30 kilometriä. Varsinainen siirtolinja on noin 20 kilometriä pitkä ja käsittää viisi jäteveden-pumppaamoa. Siirtolinjalla on kaksi kemikaalin syöttöpistettä, joita molempia tarkkailtiin yhteensä seitsemän viikon ajan syys-marraskuussa 2013. Jatkuvatoimiset rikkivetymittarit seurasivat ilmatilan rikkivetypitoisuuksia kahdessa kohteessa, joista toinen oli vesihuolto-osuuskunnan jätevesipumppaamo.
Kemikaalipumppu toimi parhaiten pumppaamolla P0. Pumppaamon P2 kemikaalipumpun toiminta täytyy säätää uudelleen jäteveden lappoamisen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Tulosten perusteella optimaalinen kemikaalin syöttömäärä on 150–250 g/m3. Tarkkailujakson perusteella voidaan todeta vesihuolto-osuuskuntien jätevesien nostavan Pyhtään siirtolinjan rikkivetypitoisuuksia. On suositeltavaa harkita kemikaalin syöttöpisteen sijoittamista vesihuolto-osuuskunnan jätevesipumppaamolle. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että lämpimään vuodenaikaan rikkivetyä muodostuu enemmän.
Pyhtäältä Mussalon jätevedenpuhdistamolle jätevesi matkaa sekä paine- että viettoviemäreitä pitkin yhteensä jopa 30 kilometriä. Varsinainen siirtolinja on noin 20 kilometriä pitkä ja käsittää viisi jäteveden-pumppaamoa. Siirtolinjalla on kaksi kemikaalin syöttöpistettä, joita molempia tarkkailtiin yhteensä seitsemän viikon ajan syys-marraskuussa 2013. Jatkuvatoimiset rikkivetymittarit seurasivat ilmatilan rikkivetypitoisuuksia kahdessa kohteessa, joista toinen oli vesihuolto-osuuskunnan jätevesipumppaamo.
Kemikaalipumppu toimi parhaiten pumppaamolla P0. Pumppaamon P2 kemikaalipumpun toiminta täytyy säätää uudelleen jäteveden lappoamisen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Tulosten perusteella optimaalinen kemikaalin syöttömäärä on 150–250 g/m3. Tarkkailujakson perusteella voidaan todeta vesihuolto-osuuskuntien jätevesien nostavan Pyhtään siirtolinjan rikkivetypitoisuuksia. On suositeltavaa harkita kemikaalin syöttöpisteen sijoittamista vesihuolto-osuuskunnan jätevesipumppaamolle. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että lämpimään vuodenaikaan rikkivetyä muodostuu enemmän.