Työtyytyväisyyden ja työmotivaation kehittäminen Osuuskauppa Suur-Savon S-Marketeissa
Äyri, Anni; Levänen, Elisa (2014)
Äyri, Anni
Levänen, Elisa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402212538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402212538
Tiivistelmä
Työ on merkittävä osa elämäämme ja se vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Työtyytyväisyydellä ja työmotivaatiolla on merkittävä vaikutus myös työnantajayrityksen toimintaan ja tehokkuuteen. Onkin erittäin tärkeää selvittää, kuinka hyvin henkilöstö viihtyy työssään sekä miten paljon työntekoon halutaan ja ollaan valmiita panostamaan.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli toimeksiantajamme Osuuskauppa Suur-Savon S-marketien henkilökunnan työtyytyväisyyden ja -motivaation parantaminen tutkimuksella, joka syventää toimeksiantajan teettämää vuosittaista työtyytyväisyystutkimusta. Työmme tutkimusongelmana oli: Miten työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota saataisiin parannettua toimipaikoittain ja miten vuosittaisen työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää paremmin?
Teoreettinen viitekehys muodostuu kolmesta pääluvusta. Ensimmäisessä työtyytyväisyyttä käsittelevässä luvussa käymme läpi muun muassa työilmapiiriä ja organisaatiokulttuuria. Toinen pääluku on työmotivaatio, jossa selvitämme esimerkiksi työmotivaatioon vaikuttavia asioita sekä yleisimpiä motivaatioteorioita. Kolmas pääluku käsittelee esimiestyötä ja johtamista eli muun muassa johtajan roolia ja vastuuta.
Tutkimusongelmaan vastataksemme suoritimme toimeksiantajan vuosittaisen kvantitatiivisen tutkimuksen pohjalta sitä syventävän oman kvalitatiivisen tutkimuksemme. Toteutimme tutkimuksen puolistrukturoituna teemahaastatteluna, joka keskittyi neljän Mikkelin alueen S-marketin henkilökuntaan. Haastateltavia oli yhteensä 16 henkilöä, jotka työskentelivät joko esimiehen tai myyjän tehtävissä.
Tutkimuksemme osoitti, että toimipaikkojen työtyytyväisyyden taso on melko hyvä. Kehitettävää olisi kuitenkin esimerkiksi kommunikaatioon, työtyytyväisyystutkimuksen seurantaan sekä työtehtävien monipuolisuuteen liittyen. Kokosimme kehittämistoimenpiteitä työntekijöiden toistuvien vastausten mukaan. Vastaisuudessa työtyytyväisyyttä voitaisiin kehittää muun muassa panostamalla työnkiertoon ja tehokkaaseen kommunikointiin sekä muodostamalla työtyytyväisyystutkimuksen perusteella konkreettisia kehittämiskohteita, joiden toteuttamista myös seurattaisiin aktiivisesti.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli toimeksiantajamme Osuuskauppa Suur-Savon S-marketien henkilökunnan työtyytyväisyyden ja -motivaation parantaminen tutkimuksella, joka syventää toimeksiantajan teettämää vuosittaista työtyytyväisyystutkimusta. Työmme tutkimusongelmana oli: Miten työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota saataisiin parannettua toimipaikoittain ja miten vuosittaisen työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää paremmin?
Teoreettinen viitekehys muodostuu kolmesta pääluvusta. Ensimmäisessä työtyytyväisyyttä käsittelevässä luvussa käymme läpi muun muassa työilmapiiriä ja organisaatiokulttuuria. Toinen pääluku on työmotivaatio, jossa selvitämme esimerkiksi työmotivaatioon vaikuttavia asioita sekä yleisimpiä motivaatioteorioita. Kolmas pääluku käsittelee esimiestyötä ja johtamista eli muun muassa johtajan roolia ja vastuuta.
Tutkimusongelmaan vastataksemme suoritimme toimeksiantajan vuosittaisen kvantitatiivisen tutkimuksen pohjalta sitä syventävän oman kvalitatiivisen tutkimuksemme. Toteutimme tutkimuksen puolistrukturoituna teemahaastatteluna, joka keskittyi neljän Mikkelin alueen S-marketin henkilökuntaan. Haastateltavia oli yhteensä 16 henkilöä, jotka työskentelivät joko esimiehen tai myyjän tehtävissä.
Tutkimuksemme osoitti, että toimipaikkojen työtyytyväisyyden taso on melko hyvä. Kehitettävää olisi kuitenkin esimerkiksi kommunikaatioon, työtyytyväisyystutkimuksen seurantaan sekä työtehtävien monipuolisuuteen liittyen. Kokosimme kehittämistoimenpiteitä työntekijöiden toistuvien vastausten mukaan. Vastaisuudessa työtyytyväisyyttä voitaisiin kehittää muun muassa panostamalla työnkiertoon ja tehokkaaseen kommunikointiin sekä muodostamalla työtyytyväisyystutkimuksen perusteella konkreettisia kehittämiskohteita, joiden toteuttamista myös seurattaisiin aktiivisesti.