Vanhemmuuden haasteet maahanmuuttajaperheiden kokemina
Railamaa, Teea (2014)
Railamaa, Teea
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042836
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042836
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille maahanmuuttajaperheiden ajatuksia, kokemuksia ja tuntemuksia sen suhteen, miten he ovat kokeneet maahanmuuton vaikutukset vanhemmuuteen ja millaista tukea on saatavilla suhteessa siihen, mitä maahanmuuttajaperheet kokevat eniten tarvitsevansa. Tarkoituksena on siis selvittää, missä määrin nykyiset tukitoimet vastaavat oletettuun tarpeeseen sekä tuoda esille mahdollisia kehittämistä kaipaavia kohtia. Aiheen valinnan perustana oli sen ajankohtaisuus sekä oma kiinnostus maahanmuuttanmuuttajiin liittyviin asioihin. Opinnäytetyön aineisto on kerätty haastattelemalla Porin aikuissosiaalityön ja sen yhteistyötahojen kautta tavoitettuja maahanmuuttajaperheitä, joista osa on tullut Suomeen pakolaisina ja osa perhesyistä.
Työn teoreettisessa osassa selvennetään maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Teoriaosuus käsittelee maahanmuuton mahdollisia vaikutuksia vanhemmuuteen muun muassa tarkastelemalla vanhemmuuden eri rooleja. Maahanmuuton mahdollisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja toimintaympäristöihin tarkastellaan Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian valossa. Lisäksi aiempien selvitysten perusteella tuodaan esille kaksikulttuurisen lapsen kasvatukseen liittyviä piirteitä.
Tutkimusongelman pohjalta syntyivät haastattelun teemat. Teemojen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttoa ja kotoutumista ensin lapsen näkökulmasta ja sen jälkeen keskittyä vanhempien kokemuksiin sen suhteen, miten he ovat kokeneet vanhemmuuden uudessa kulttuurissa ja tuntevatko he perheinä saavansa tarvitsemaansa tukea. Vanhemmuuteen liittyvien teemojen kautta oli tarkoitus selvittää myös sitä, olivatko vanhemmat kokeneet maahanmuuton myötä tapahtuneita muutoksia vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa, onko heillä erityisiä huolenaiheita lapsen hyvinvointiin liittyen ja missä määrin he kokevat voivansa säilyttää omaa kulttuuriaan uudessa ympäristössä.
Tutkimustuloksista selvisi, että kaikki perheet pystyivät nimeämään tahoja, joilta olivat kokeneet saaneensa apua ja tukea. Vanhemmat eivät vastauksissaan tuoneet suoraan esille maahanmuuton vaikutuksia vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Suurimmaksi uhaksi perheiden hyvinvoinnille nousi työttömyyden vaikutukset perheen sisäiseen dynamiikkaan. Oman kulttuurin säilyttäminen nähtiin erittäin tärkeänä ja perheitä yhdistävänä tekijänä.
Työn teoreettisessa osassa selvennetään maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Teoriaosuus käsittelee maahanmuuton mahdollisia vaikutuksia vanhemmuuteen muun muassa tarkastelemalla vanhemmuuden eri rooleja. Maahanmuuton mahdollisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja toimintaympäristöihin tarkastellaan Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian valossa. Lisäksi aiempien selvitysten perusteella tuodaan esille kaksikulttuurisen lapsen kasvatukseen liittyviä piirteitä.
Tutkimusongelman pohjalta syntyivät haastattelun teemat. Teemojen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttoa ja kotoutumista ensin lapsen näkökulmasta ja sen jälkeen keskittyä vanhempien kokemuksiin sen suhteen, miten he ovat kokeneet vanhemmuuden uudessa kulttuurissa ja tuntevatko he perheinä saavansa tarvitsemaansa tukea. Vanhemmuuteen liittyvien teemojen kautta oli tarkoitus selvittää myös sitä, olivatko vanhemmat kokeneet maahanmuuton myötä tapahtuneita muutoksia vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa, onko heillä erityisiä huolenaiheita lapsen hyvinvointiin liittyen ja missä määrin he kokevat voivansa säilyttää omaa kulttuuriaan uudessa ympäristössä.
Tutkimustuloksista selvisi, että kaikki perheet pystyivät nimeämään tahoja, joilta olivat kokeneet saaneensa apua ja tukea. Vanhemmat eivät vastauksissaan tuoneet suoraan esille maahanmuuton vaikutuksia vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Suurimmaksi uhaksi perheiden hyvinvoinnille nousi työttömyyden vaikutukset perheen sisäiseen dynamiikkaan. Oman kulttuurin säilyttäminen nähtiin erittäin tärkeänä ja perheitä yhdistävänä tekijänä.