Puuttuva pala : Työhön liittyvien tunteiden käsittelyä ryhmätyöskentelynä
Tuominen, Helmi (2014)
Tuominen, Helmi
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403123053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403123053
Tiivistelmä
Puuttuva pala-projektin lähtökohtana oli toteuttaa Alavudella, Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki Oy:ssä, työntekijöille työhön liittyviä tunteita käsitteleviä ryhmätöitä. Kolme interventiota pidettiin tammi- ja toukokuun 2013 välillä, ja niihin osallistui noin 10 työntekijää kerralla.
Työskentelyn tarkoituksena oli keskustella avoimesti turvallisen parin kanssa työkokemuksiin liittyvistä tunteista. Tunnetaitoja avattiin tarkemmin ja sovellettiin sen jälkeen ryhmissä työelämään. Interventioissa pohdittiin niin tärkeimpiä omaan työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä kuin työn tekemiseen vaikuttavia työroolejakin. Lopuksi eläydyttiin draaman kautta erilaisiin työorientaatioihin. Taustalla olivat Golemanin ajatukset tunneälyn vaikutuksesta työelämään sekä Sinkkosen ja Pihlajan käsitykset sosiaalialan ohjaajan työrooleista ja -orientaatioista.
Projekti kesti noin neljä kuukautta, joiden aikana kerättiin palautetta SWOT-analyysin avulla työyhteisön tilasta. Tämä antoi mahdollisuuden tarkastella työyhteisön kehitystä ja ryhmätyöskentelyn vaikutusta toiminnan laajentuessa. Interventiot lisäsivät yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Työntekijöiden kuvaamat työkokemuksiin liittyvät tunteet kertovat työn vaativuudesta ja kuormittavuudesta.
Opinnäytetyön tekijälle projekti antoi kokemusta ison työntekijäryhmän ohjaamisesta ja projektin itsenäisestä laatimisesta. Projekti antoi osallistujille keinoja omaan ammatilliseen kasvuun ja työssä jaksamisen vahvistamiseen. Työnantaja voi kehittää jatkossa toimintaa SWOT-analyysin antaman tiedon avulla työntekijöiden tarpeet huomioiden.
Työskentelyn tarkoituksena oli keskustella avoimesti turvallisen parin kanssa työkokemuksiin liittyvistä tunteista. Tunnetaitoja avattiin tarkemmin ja sovellettiin sen jälkeen ryhmissä työelämään. Interventioissa pohdittiin niin tärkeimpiä omaan työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä kuin työn tekemiseen vaikuttavia työroolejakin. Lopuksi eläydyttiin draaman kautta erilaisiin työorientaatioihin. Taustalla olivat Golemanin ajatukset tunneälyn vaikutuksesta työelämään sekä Sinkkosen ja Pihlajan käsitykset sosiaalialan ohjaajan työrooleista ja -orientaatioista.
Projekti kesti noin neljä kuukautta, joiden aikana kerättiin palautetta SWOT-analyysin avulla työyhteisön tilasta. Tämä antoi mahdollisuuden tarkastella työyhteisön kehitystä ja ryhmätyöskentelyn vaikutusta toiminnan laajentuessa. Interventiot lisäsivät yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Työntekijöiden kuvaamat työkokemuksiin liittyvät tunteet kertovat työn vaativuudesta ja kuormittavuudesta.
Opinnäytetyön tekijälle projekti antoi kokemusta ison työntekijäryhmän ohjaamisesta ja projektin itsenäisestä laatimisesta. Projekti antoi osallistujille keinoja omaan ammatilliseen kasvuun ja työssä jaksamisen vahvistamiseen. Työnantaja voi kehittää jatkossa toimintaa SWOT-analyysin antaman tiedon avulla työntekijöiden tarpeet huomioiden.