Jäähdytyspaneelien ja -palkkien käyttöaikainen huoltotarve ja toimistotyöntekijöiden asiakastyytyväisyys jäähdytykseen
Veikkolainen, Paula (2014)
Veikkolainen, Paula
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404043865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404043865
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja vertailla kahden eri jäähdytyskattojärjestelmän, jäähdytyspaneelien ja -palkkien, käyttöaikaista huoltotarvetta ja selvittää toimistotyöntekijöiden tyytyväisyyttä olemassa olevaan kesäajan jäähdytykseen. Huoltotarvetta pyrittiin kartoittamaan strukturoidun haastattelun avulla. Haastateltavina oli kahden eri kiinteistön kiinteistöhuollosta vastaavat henkilöt. Järjestelmien asiakastyytyväisyyttä selvitettiin sähköisen sisäilmastokyselyn avulla.
Haastatteluiden kautta selvisi, että kummassakin kiinteistössä sekä paneeli- että palkkikohteessa suljettu jäähdytysvesijärjestelmä ei kuulunut säännöllisten huoltojen piiriin kuin kylmäkoneikoiden osalta. Järjestelmien puhdistusta ei ollut resursoitu kenellekään, ja tämän vuoksi puhdistusta ei ollut suoritettu vielä kertaakaan. Kiinteistöhuolto oli saanut kummankin järjestelmän osalta paljon palautetta käyttäjiltä. Palkkikohteessa palaute liittyi vedon tunteen esiintymiseen ja liian alhaisiin lämpötiloihin, kun taas paneelikohteessa takuuaika vaikutti palautteen määrään ja palaute koski suurempia järjestelmän ohjaukseen liittyviä ongelmia.
Sähköisestä asiakastyytyväisyyskyselystä saatu aineisto antoi kuvan kesäajan sisäilmasto-olosuhteista kahden eri kiinteistön avotoimistossa. Selkeimmät erot kahden eri kiinteistön vastaajien kesken liittyivät työympäristöön: vedon tunteen, kuivan ilman ja epämiellyttävien hajujen ja pölyjen esiintymiseen sisäilmassa. Jäähdytyspalkkikohteessa näitä sisäilmasto-ongelmia havaittiin useammin kuin paneelikohteessa.
Käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastausprosentti jäi 45:een eli varsin pieneksi. Aineiston koko nähtiin kuitenkin tarpeeksi kattavana johtopäätösten tekemiseksi. Aineistoa analysoitaessa huomattiin vastaajan sukupuolen vaikutus vastauksiin. Tämä tulee ottaa huomioon, koska palkkikohteen vastaajat kaikki olivat naisia, kun taas paneelikohteessa miesvastaajia oli 60 %.
Tutkimus olisi ollut hyvä suorittaa lähempänä kesäaikaa, jolloin vastaajien tämänhetkiset tunneperäiset kokemukset eivät vaikuta vastausaineistoon. Vastauksia analysoitaessa on muistettava ihmisten yksilöllisten erojen vaikutus vastauksiin ja tutkimuksin havaittu virhemarginaali; parhaaseenkin sisäilmastoon tyytyväisiä on enintään 85 % vastaajista.
Haastatteluiden kautta selvisi, että kummassakin kiinteistössä sekä paneeli- että palkkikohteessa suljettu jäähdytysvesijärjestelmä ei kuulunut säännöllisten huoltojen piiriin kuin kylmäkoneikoiden osalta. Järjestelmien puhdistusta ei ollut resursoitu kenellekään, ja tämän vuoksi puhdistusta ei ollut suoritettu vielä kertaakaan. Kiinteistöhuolto oli saanut kummankin järjestelmän osalta paljon palautetta käyttäjiltä. Palkkikohteessa palaute liittyi vedon tunteen esiintymiseen ja liian alhaisiin lämpötiloihin, kun taas paneelikohteessa takuuaika vaikutti palautteen määrään ja palaute koski suurempia järjestelmän ohjaukseen liittyviä ongelmia.
Sähköisestä asiakastyytyväisyyskyselystä saatu aineisto antoi kuvan kesäajan sisäilmasto-olosuhteista kahden eri kiinteistön avotoimistossa. Selkeimmät erot kahden eri kiinteistön vastaajien kesken liittyivät työympäristöön: vedon tunteen, kuivan ilman ja epämiellyttävien hajujen ja pölyjen esiintymiseen sisäilmassa. Jäähdytyspalkkikohteessa näitä sisäilmasto-ongelmia havaittiin useammin kuin paneelikohteessa.
Käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastausprosentti jäi 45:een eli varsin pieneksi. Aineiston koko nähtiin kuitenkin tarpeeksi kattavana johtopäätösten tekemiseksi. Aineistoa analysoitaessa huomattiin vastaajan sukupuolen vaikutus vastauksiin. Tämä tulee ottaa huomioon, koska palkkikohteen vastaajat kaikki olivat naisia, kun taas paneelikohteessa miesvastaajia oli 60 %.
Tutkimus olisi ollut hyvä suorittaa lähempänä kesäaikaa, jolloin vastaajien tämänhetkiset tunneperäiset kokemukset eivät vaikuta vastausaineistoon. Vastauksia analysoitaessa on muistettava ihmisten yksilöllisten erojen vaikutus vastauksiin ja tutkimuksin havaittu virhemarginaali; parhaaseenkin sisäilmastoon tyytyväisiä on enintään 85 % vastaajista.