Globaali velkakupla : Lähestymmekö velan supersyklin viimeistä huippua?
Hotakainen, Eemeli (2022)
Hotakainen, Eemeli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202282939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202282939
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida 2008 finanssikriisin jälkeisen globaalin talouden tilanne ja sitä, ovatko arvopaperimarkkinat kuplassa. Samalla tutkittiin erilaisia taloudellisia syklejä ja tekijöitä markkinoilla, jotka ajavat sekä tahdittavat taloutta, kuten velan supersykliä. Työssä perehdyttiin myös keskuspankkien rahoituspolitiikkaan ja määrittelemään syitä sekä seurauksia toimien takana.
Aluksi selvitettiin valuutan sekä keskuspankkien historiaa sekä lainsäädäntöä 1900-luvulta. Työssä esitettiin historia fiat-valuutan takana, siihen johtaneet tapahtumat sekä nykyisen keskuspankkijärjestelmän, jonka pohjalta nykyinen velkaan perustuva monetaarinen järjestelmä on luotu. Lisäksi esitettiin 1900-luvun merkittävimmät tapahtumat, kuten 1930-luvun lama, kultakannasta irtautumisen sekä Suuren Inflaation aika sekä sen seuraukset. Ohessa pohdittiin myös sijoituspsykologiaa. Neljännessä luvussa käytiin läpi 2008 finanssikriisin tapahtumat petollisesta MBS-asuntokuplasta, NINJA-lainoista sekä kriisin puhkeamiseen subprimelainakriisinä edeten finanssikriisiksi. Kävi ilmi, kuinka finanssikriisistä seurannut deflaatiokierre olisi ollut nykyisen velan supersyklin loppu, mutta se pyrittiin välttämään keskuspankkien elvyttämänä. Käytiin läpi menetelmiä, joita keskuspankit käyttävät talouden ylläpitämiseen ja elvyttämiseen, kuten kvantitatiivinen elvytys ja korkojen hallinta. Verrattiin taloustilastoja kaikilta aikakausilta toisiinsa tutkien tapahtumien voimakkuutta. Ohessa tutkittiin valtioiden velkaantumista IMF:n tutkimuksen kautta selvitettäessä, ovatko valtiot jääneet loputtomasti kasvavaan velkakierteeseen ja verrattiin niitä nykyisiin 2020 vuoden tilastoihin valtioiden velanoton suhteesta bruttokansantuotteeseen.
Lopuksi saatiin selville, että valuutan arvon irrottaminen kullasta 70-luvulla on mahdollistanut finanssikriisin velkapommin viivyttämisen rahan painamisen ja keinotekoisen velan avulla sen välttämisen toivossa, mutta se on ajanut keskuspankit välttämään uusia kriisejä − kuten koronapandemian − painamalla lisää rahaa ja valtiot velkaantumaan lisää. Kävi ilmi, että osa valtioista on joutunut velkakierteeseen, kuten Yhdysvallat. Lopputuloksena tulee olemaan dollarin hyperinflaatio tai ajautuminen maksukyvyttömyyteen velkojen kertyessä, jotka tulevat puhkaisemaan velkakuplan, vieden arvopaperimarkkinat takaisin 70-luvulle, ellei syvemmälle.
Aluksi selvitettiin valuutan sekä keskuspankkien historiaa sekä lainsäädäntöä 1900-luvulta. Työssä esitettiin historia fiat-valuutan takana, siihen johtaneet tapahtumat sekä nykyisen keskuspankkijärjestelmän, jonka pohjalta nykyinen velkaan perustuva monetaarinen järjestelmä on luotu. Lisäksi esitettiin 1900-luvun merkittävimmät tapahtumat, kuten 1930-luvun lama, kultakannasta irtautumisen sekä Suuren Inflaation aika sekä sen seuraukset. Ohessa pohdittiin myös sijoituspsykologiaa. Neljännessä luvussa käytiin läpi 2008 finanssikriisin tapahtumat petollisesta MBS-asuntokuplasta, NINJA-lainoista sekä kriisin puhkeamiseen subprimelainakriisinä edeten finanssikriisiksi. Kävi ilmi, kuinka finanssikriisistä seurannut deflaatiokierre olisi ollut nykyisen velan supersyklin loppu, mutta se pyrittiin välttämään keskuspankkien elvyttämänä. Käytiin läpi menetelmiä, joita keskuspankit käyttävät talouden ylläpitämiseen ja elvyttämiseen, kuten kvantitatiivinen elvytys ja korkojen hallinta. Verrattiin taloustilastoja kaikilta aikakausilta toisiinsa tutkien tapahtumien voimakkuutta. Ohessa tutkittiin valtioiden velkaantumista IMF:n tutkimuksen kautta selvitettäessä, ovatko valtiot jääneet loputtomasti kasvavaan velkakierteeseen ja verrattiin niitä nykyisiin 2020 vuoden tilastoihin valtioiden velanoton suhteesta bruttokansantuotteeseen.
Lopuksi saatiin selville, että valuutan arvon irrottaminen kullasta 70-luvulla on mahdollistanut finanssikriisin velkapommin viivyttämisen rahan painamisen ja keinotekoisen velan avulla sen välttämisen toivossa, mutta se on ajanut keskuspankit välttämään uusia kriisejä − kuten koronapandemian − painamalla lisää rahaa ja valtiot velkaantumaan lisää. Kävi ilmi, että osa valtioista on joutunut velkakierteeseen, kuten Yhdysvallat. Lopputuloksena tulee olemaan dollarin hyperinflaatio tai ajautuminen maksukyvyttömyyteen velkojen kertyessä, jotka tulevat puhkaisemaan velkakuplan, vieden arvopaperimarkkinat takaisin 70-luvulle, ellei syvemmälle.