Pedagoginen dokumentointi toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen välineenä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tietoa pirkanmaalaisen kaupungin varhaiskasvattajien mielipiteitä ja osaamista, koskien pedagogista dokumentointia toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin välineenä. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten kaupungin varhaiskasvattajat toteuttavat tällä hetkellä pedagogista dokumentointia ja miten kaupungin varhaiskasvatuksessa toteutettu pedagoginen dokumentointi linkittyy osaksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen prosessia. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa pedagogisen dokumentoinnin käytännöistä pirkanmaalaisen kaupungin varhaiskasvatuksessa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Aineiston keruu tapahtui määrällisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi myös muutaman laadullisen kysymyksen. Kysely toteutettiin e-lomakekyselynä, joka välitettiin varhaiskasvattajille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi anonyymisti 19 varhaiskasvattajaa.

Opinnäytetyön tulosten mukaan pedagoginen dokumentointi oli käsitteenä vastaajille tuttu, samoin sen eri työmenetelmät. Pedagogisen dokumentoinnin nähtiin työmenetelmänä helpottavan toiminnan suunnittelua, arviointia ja kehittämistäsekä tuovan monipuolisesti tietoa lapsesta. Pedagogisen dokumentoinnin työtapojen nähtiin myös lisäävän lasten osallisuutta sekä vahvistavan niin lasten kuin huoltajien mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun. Pedagogisen dokumentoinnin työmenetelmistä käytössä olivat lähinnä vuosikello, valokuvaus ja videointi. Pedagoginen dokumentointi oli käytössä pääsääntöisesti viikoittain.

Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että pedagoginen dokumentointi on käytössä vain osin toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Lisäksi tulokset osoittavat, että pedagogisen dokumentoinnin lisäkoulutukselle on tarvetta.

The purpose of this thesis was to gain knowledge of the opinions and competencies of early childhood educators, regarding pedagogical documentation as a tool for planning, implementation, and evaluation of activities. The aim of this study was to gain knowledge of the practices of pedagogical documentation in early childhood education.

The thesis was carried out with a quantitative study. The collection of material was through a quantitative questionnaire that also included qualitative questions. The survey was conducted as an e-form survey, which was forwarded to early childhood educators by email. Nineteen early childhood educators responded anonymously to the survey.

The results showed that pedagogical documentation was familiar to respondents as a concept, as well as its different working methods. Pedagogical documentation was seen as a working method to facilitate the planning, evaluation, and development of activities, as well as record a wide variety of information about the child. Pedagogical documentation work practices were also seen to increase children's inclusion, as well as allow children and guardians alike to participate in planning activities. Among the working methods of pedagogical documenting were mainly annual clock, photography, and videotaping. Pedagogical documentation was used, as a rule, weekly.

As a conclusion to the results, pedagogical documentation is used only in part as a tool for planning, evaluation, and development of activities. In addition, the results indicate that there is a need for additional training in pedagogical documentation.