Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston henkilöstön Venäjä-osaamisen kartoitus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston (SAMI) opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä koulutuspalvelujen johdon ja ylimmän johdon Venäjä-osaamisen tasoa sekä Venäjä-osaamisen tarvetta. Tämän työn viitekehyksessä Venäjä-osaaminen sisältää kolme osa-aluetta: venäläisen kulttuurin ja Venäjän maan tuntemuksen, alakohtaisen toimintaympäristön tuntemuksen sekä venäjän kielen osaamisen. Tutkimuksen tavoitteena on saada valmiudet kehittää henkilöstölle suunnattuja Venäjä-osaamisen luentoja tai kursseja saatujen tulosten pohjalta.

Opinnäytetyön teoriatausta käsittelee tilastotietoja koskien venäläisten maahanmuuttajien ja venäläismatkailijoiden määriä Suomessa, Venäjä-osaamisen käsitettä ja osa-alueita sekä suomalaista ja venäläistä kulttuuria, venäjän kieltä ja ammatillista koulutusta. Venäjä-osaamisen tasoa ja tarvetta kartoitettiin henkilöstöltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Työssä käytettiin sekä kvantitatiivista eli määrällistä että kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää.

Kyselyn tulosten perusteella selvisi, että tutkimuksen kohderyhmän Venäjä-osaamisen taso on melko heikko. Osaamisen tason keskiarvoksi saatiin 1,99 asteikolla 1–5, jossa numero 1 merkitsee heikkoa osaamista ja numero 5 hyvää osaamista. Parhaiten henkilöstö tuntee venäläisen kulttuurin ja Venäjän maan, seuraavaksi parhaiten tunnetaan ammatti- ja alakohtainen toimintaympäristö ja huonoiten hallitaan venäjän kieli. Vastaajista lähes kaikki olivat tarvinneet Venäjä-osaamista venäläisten tai venäläistaustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa tai neuvomisessa ja viidesosa myös neuvotteluissa venäläisten kanssa. Vastaajista lähes puolet oli sitä mieltä, että Venäjä-osaamisen tarve heidän omassa työssään on viime vuosina lisääntynyt hieman ja 11,8 %:n mielestä tarve on merkittävästi lisääntynyt. Vastaajista lähes 60 % uskoi Venäjä-osaamisen tarpeen omassa työssään tulevaisuudessa lisääntyvän hieman ja 8,8 % mielestä tarve lisääntyy merkittävästi. Yli 70 % vastaajista oli jollain tapaa kiinnostunut osallistumaan, jos SAMIssa järjestettäisiin koulutusta Venäjään liittyen. Toimiessaan venäläisten kanssa vastaajille eniten haasteita oli aiheuttanut venäjän kieli, toiseksi eniten erilainen aikakäsitys tai tapa suunnitella/järjestellä asioita. Myös byrokratian suuri määrä ja erilainen valtaetäisyys/korkea hierarkia olivat olleet usein syinä tilanteisiin.

Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, miten Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston henkilöstö suhtautuu venäläisiin ja Venäjään: nousisiko vastauksista esille esimerkiksi vahvoja stereotypioita tai asenteita. Mielenkiintoinen ja tarpeellinen tutkimusaihe olisi myös, mitä odotuksia ja tarpeita Savonlinnan seudun yrityksillä on Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle Venäjä-osaajien kouluttajana.

The purpose of this thesis is to find out the level of Russia knowledge and need for its development amongst the teaching staff, counselling staff, heads of the educational services and management of Savonlinna Vocational College SAMI. In the framework of this thesis the Russia knowledge includes three areas: knowledge of Russian culture and Russia as a country, sector specific operation environment and Russian language skills. The aim of this thesis is to get capability to develop Russia lectures or courses in Russia knowledge for the staff based on the results.

The theoretical background of this thesis deals with statistics in connection with number of Russian im-migrants and Russian tourists in Finland, concept of Russia knowledge and its different areas as well as the Finnish and Russian cultures, Russian language and vocational education. The level of the Russia knowledge and the need for its development were studied using an online questionnaire. The research method of the thesis was quantitative as well as qualitative.

According to the results of the questionnaire the level of the Russia knowledge amongst the staff is quite weak. The average level of the knowledge was 1,99 on a scale of 1–5 where number 1 means weak expertise and the number 5 good expertise. The staff knows best the Russian culture and Russia as a country, the second best is known the sector-specific operation environment and the worst is known the Russian language. Almost everybody of the staff had needed the Russia knowledge in guidance and counselling the Russian students or students with Russian background and one fifth also in negotiations with Russians. Almost half of the staff thought that the need for Russia knowledge in their own work in recent years has increased slightly and 11,8 % thought that the need has increased significantly. Almost 60 % of the staff thought that the need for Russia knowledge in their own work in the future will increase slightly and 8,8 % thought that the need will increase significantly. Over 70 % of the staff was in some way interested in taking part if there was organized education related to Russia at SAMI. While operating with Russians the most challenges had been caused by Russian language, the second most by different concept of time or style to plan/organize things. Also large amount of bureaucracy and different power distance/high hierarchy had caused challenges.

In the future it would be interesting to study the attitudes of the staff towards Russians and Russia: would the answers reveal any strong stereotypes or attitudes. An interesting and needed area for research would also be what kind of expectations and needs the enterprises in Savonlinna area have for the development of students’ Russia skills as their future employees.