Henkisen työhyvinvoinnin haittatapahtumat ensihoidossa ja pelastustoimessa
Kosola, Karla (2021)
Lataukset:
Kosola, Karla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073155
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiset työtilanteet suomalaiset ensihoitajat ja palomiehet kokevat henkisen työhyvinvoinnin haittatapahtumiksi. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako vastaajien sukupuoli tai ensihoidossa työskentely siihen, miten kuormittavana henkisen työhyvinvoinnin haittatapahtumat koetaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tarkempaa tietoa suomalaisten ensihoitajien ja palomiesten henkisen työhyvinvoinnin ylläpidon sekä johtamisen tueksi.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, jossa käytettiin määrällistä sekä laadullista tutkimusmenetelmää. Kysely kohdistettiin kaikille tutkimusluvan antaneille pelastuslaitoksille. Tutkimuksen vastaajina toimivat Suomen pelastuslaitosten alaisuudessa työskentelevät ensihoitajat ja palomiehet (n = 476). Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin sekä induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin.
Kuormittavampana haittatapahtumana koettiin perhettä tai ystäviä koskevat työtehtävät, kun taas pitkät tavoittamisviiveet koettiin vähiten kuormittavaksi haittatapahtumaksi. Lisäksi kyselytutkimuksessa nousi esiin useita kirjallisuuskatsauksen ulkopuolisia haittatapahtumia, joita suomalaiset ensihoitajat ja palomiehet kokevat osana työtään.
Sukupuolten väliset erot näkyivät selkeästi haittatapahtumien kuormittavuudessa: naissukupuoliset vastaajat olivat kokeneet 28 henkisen työhyvinvoinnin haittatapahtumaa selkeästi miessukupuolisia vastaajia kuormittavammiksi. Myös ensihoidossa työskentely vaikutti haittatapahtumien kuormittavuuteen, mutta ei yhtä selkeästi kuin vastaajien sukupuoli. Ensihoidossa työskentelevät vastaajat olivat kokeneet 19 haittatapahtumaa selkeästi kuormittavammiksi kuin pelkästään pelastustoimessa työskentelevät vastaajat.
Tulosten perusteella voidaan tehdä alustavia johtopäätöksiä suomalaisten ensihoitajien ja palomiesten henkisen työhyvinvoinnin haittatapahtumista, mutta aihe vaatii vielä tarkempaa tutkimustietoa haittatapahtumien kuormittavuuteen ja ilmenevyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, jossa käytettiin määrällistä sekä laadullista tutkimusmenetelmää. Kysely kohdistettiin kaikille tutkimusluvan antaneille pelastuslaitoksille. Tutkimuksen vastaajina toimivat Suomen pelastuslaitosten alaisuudessa työskentelevät ensihoitajat ja palomiehet (n = 476). Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin sekä induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin.
Kuormittavampana haittatapahtumana koettiin perhettä tai ystäviä koskevat työtehtävät, kun taas pitkät tavoittamisviiveet koettiin vähiten kuormittavaksi haittatapahtumaksi. Lisäksi kyselytutkimuksessa nousi esiin useita kirjallisuuskatsauksen ulkopuolisia haittatapahtumia, joita suomalaiset ensihoitajat ja palomiehet kokevat osana työtään.
Sukupuolten väliset erot näkyivät selkeästi haittatapahtumien kuormittavuudessa: naissukupuoliset vastaajat olivat kokeneet 28 henkisen työhyvinvoinnin haittatapahtumaa selkeästi miessukupuolisia vastaajia kuormittavammiksi. Myös ensihoidossa työskentely vaikutti haittatapahtumien kuormittavuuteen, mutta ei yhtä selkeästi kuin vastaajien sukupuoli. Ensihoidossa työskentelevät vastaajat olivat kokeneet 19 haittatapahtumaa selkeästi kuormittavammiksi kuin pelkästään pelastustoimessa työskentelevät vastaajat.
Tulosten perusteella voidaan tehdä alustavia johtopäätöksiä suomalaisten ensihoitajien ja palomiesten henkisen työhyvinvoinnin haittatapahtumista, mutta aihe vaatii vielä tarkempaa tutkimustietoa haittatapahtumien kuormittavuuteen ja ilmenevyyteen vaikuttavista tekijöistä.