Asiakkaiden kokemuksia Kykyviisari -arviointimenetelmän käytöstä kuntouttavassa työtoiminnassa
Potila, Johanna (2022)
Potila, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203023005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203023005
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kykyviisari -arviointimenetelmän käyttökokemuksia Kaski valmennuksen kuntouttavassa työtoiminnassa Jyväskylän yksikössä. Tavoitteena oli tarkastella, millaisia kokemuksia kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on Kykyviisarin käytöstä oman työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mitä hyötyä asiakkaat ovat kokeneet saaneensa siitä. Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, jonka tavoitteena on antaa asiakkaalle tietoa hänen omasta tilanteestaan, vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan. Kykyviisari-menetelmää on kehitetty Työterveyslaitoksen Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos ”Solmu” -koordinaatiohankkeessa vuosina 2014–2022.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka menetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui viisi työtoiminnan asiakasta, jotka olivat käyttäneet Kykyviisaria työ-toiminnan aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoitellen.
Tulosten mukaan asiakkaat kokivat Kykyviisarin käyttämisen sujuvaksi ja se antoi hyvän yleiskuvan heidän työ- ja toimintakyvystään. Vertaamalla Kykyviisarin antamia tuloksia sen aiempiin tuloksiin, saatiin näkyviin myös työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia. Kykyviisari toimi ohjauskeskustelussa hyvänä keskustelun runkona ja sen avulla asiakkaat kokivat vaikeiden asioiden esille ottamisen helpommaksi. Kykyviisarin antama palaute koettiin pääosin oikeansuuntaiseksi, mutta välillä liian yleistasoiseksi. Tutkimuksessa tuli myös esiin, että toimintakyvyn ollessa heikko Kykyviisari voi antaa liian positiivisen kuvan asiakkaan työ- ja toimintakyvystä.
Pääasiassa asiakkaat kokivat Kykyviisarin hyväksi keskustelua tukevaksi menetelmäksi. Kykyviisarin täyttämisen yhteydessä tuli esiin tarve omien muistiinpanojen tekemiseen ohjauskeskustelua varten. Tulosten mukaan asiakkaat kokivat vastaamistilanteen ja mielentilan vaikuttavan kyselyn vastauksiin, jonka vuoksi Kykyviisaria on hyvä täyttää joustavalla aikataululla. Kykyviisari ei tuonut esiin ryhmätoimintaan osallistumisen tarvetta, sillä asiakkaat olivat jo tietoisia tarjolla olevista ryhmistä. Jatkossa Kykyviisaria voidaan käyttää apuna, kun kartoitetaan millaisia ryhmiä työtoiminnassa tarvitaan ja keiden asiakkaiden olisi hyödyllistä osallistua niihin. Kykyviisarin käyttämisestä saatua tietoa voidaan käyttää työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessin kehittämiseen sekä työtoiminnan suunnitteluun.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka menetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui viisi työtoiminnan asiakasta, jotka olivat käyttäneet Kykyviisaria työ-toiminnan aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoitellen.
Tulosten mukaan asiakkaat kokivat Kykyviisarin käyttämisen sujuvaksi ja se antoi hyvän yleiskuvan heidän työ- ja toimintakyvystään. Vertaamalla Kykyviisarin antamia tuloksia sen aiempiin tuloksiin, saatiin näkyviin myös työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia. Kykyviisari toimi ohjauskeskustelussa hyvänä keskustelun runkona ja sen avulla asiakkaat kokivat vaikeiden asioiden esille ottamisen helpommaksi. Kykyviisarin antama palaute koettiin pääosin oikeansuuntaiseksi, mutta välillä liian yleistasoiseksi. Tutkimuksessa tuli myös esiin, että toimintakyvyn ollessa heikko Kykyviisari voi antaa liian positiivisen kuvan asiakkaan työ- ja toimintakyvystä.
Pääasiassa asiakkaat kokivat Kykyviisarin hyväksi keskustelua tukevaksi menetelmäksi. Kykyviisarin täyttämisen yhteydessä tuli esiin tarve omien muistiinpanojen tekemiseen ohjauskeskustelua varten. Tulosten mukaan asiakkaat kokivat vastaamistilanteen ja mielentilan vaikuttavan kyselyn vastauksiin, jonka vuoksi Kykyviisaria on hyvä täyttää joustavalla aikataululla. Kykyviisari ei tuonut esiin ryhmätoimintaan osallistumisen tarvetta, sillä asiakkaat olivat jo tietoisia tarjolla olevista ryhmistä. Jatkossa Kykyviisaria voidaan käyttää apuna, kun kartoitetaan millaisia ryhmiä työtoiminnassa tarvitaan ja keiden asiakkaiden olisi hyödyllistä osallistua niihin. Kykyviisarin käyttämisestä saatua tietoa voidaan käyttää työ- ja toimintakyvyn arviointiprosessin kehittämiseen sekä työtoiminnan suunnitteluun.