Erot kaukokartoitetuissa ja maastoinventoiduissa toimenpide-ehdotuksissa harvennuskohteilla
Savolainen, Juho (2014)
Savolainen, Juho
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404084023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404084023
Tiivistelmä
Metsäkeskuksella oli kiinnostusta selvittää, millaisia eroja on kaukokartoituksella ja maastoinventoinnilla tuotettujen toimenpide-ehdotusten välillä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät aiheuttavat eroja näiden menetelmien välillä. Tutkimus rajattiin käsittelemään harvennushakkuuehdotuksia yli hehtaarin kokoisilla kuvioilla alueenaan Lounais-Suomen Lavia, Lieto ja Säkylä. Kuviokoon rajauksella minimoidaan viereisten kuvioiden mahdollisesti aiheuttamaa vääristymää puustotunnuksissa. Tutkimuksen maastoinventoinnit toteutti kolme metsätoimihenkilöä 111 metsikkökuviolla. Perinteisessä suunnittelussa metsätoimihenkilö kerää metsävaratiedot maastoinven-toinnilla. Kaukokartoitusperusteisessa suunnittelussa metsikkö laserkeilataan ja metsävaratiedot tuotetaan laserkeilauksen tuloksista laskentasovelluksella. Suomen metsäkeskus käyttää kaikkiin laskentoihin SIMO-laskentasovellusta, joka otettiin käyttöön osana kaukokartoitusperusteista tiedonkeruujärjestelmää vuonna 2010. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli pohtia, kuinka järjestelmää voitaisiin kehittää.
Tulokset taulukoitiin Excel-ohjelmistoa käyttäen ajankohdallisesti, hakkuutavallisesti sekä arvioitujen kertymien suhteen. Ennakko-odotuksena oli maastoehdotusten ajankohtien sijoittuminen simuloituja ehdotuksia myöhemmäksi. Kuitenkin lähes poikkeuksetta simuloitu ehdotus sijoittui myöhemmäksi. Suurimmat erot toimenpiteille ehdotetuissa ajankohdissa sijoittuivat toimenpide-ehdotusajanjakson loppupäähän. Ehdotetut toimenpideajankohdat vaikuttavat myös puuston arvioituihin kertymiin. Arvioidut kertymät olivat tuloksiltaan suurempia simuloinnilla tuotetussa ehdotuksessa verrattuna maastoinventoituihin. Hakkuutapojen kohdalla ehdotusten eroavaisuudet olivat vähäisiä. Metsätoimihenkilöiden keskinäiset erot ilmenivät lähinnä toimenpide-ehdotusten ajankohtien keskimääräisissä eroissa. Puulajikohtaisesti kaikilla toimihenkilöillä kuusen vaikutus toimenpide-ehdotusten eroavaisuuteen oli suurempi kuin männyn.
Kaukokartoitusperusteissa metsäsuunnittelussa toimenpide-ehdotukset muodostetaan laskentasovelluksella laserkeilauksen tuloksena tuotetuista puustotunnuksista. Puustotunnukset määritellään kuviolla esiintyvien hilojen keskiarvona. Esimerkiksi aukkoisuutta pystyttäisiin huomioimaan paremmin tarkastelemalla puustotunnuksia hilakohtaisesti. Puuston rakenne ja sijoittuminen kuviolla voidaan huomioida paremmin maastoinventoinnissa kuin kaukokartoituksessa. Tämä saattaa aiheuttaa eroja ehdotettuihin toimenpideajankohtiin. Arvioitujen kertymien eroihin vaikuttaa osittain maastoehdotuksen simuloitua ehdotusta aikaisempi ajankohta, jolloin puuston kasvulle jää enemmän aikaa. Simuloituja toimenpide-ehdotuksia määrittäviä kriteerejä on mahdollisesti tarpeen muokata vastaamaan entistä paremmin maastossa tuotettuja ehdotuksia, kuten toimihenkilöiden ohjeistusta tavoitteena vastaamaan lähemmin simuloituja ehdotuksia.
Tulokset taulukoitiin Excel-ohjelmistoa käyttäen ajankohdallisesti, hakkuutavallisesti sekä arvioitujen kertymien suhteen. Ennakko-odotuksena oli maastoehdotusten ajankohtien sijoittuminen simuloituja ehdotuksia myöhemmäksi. Kuitenkin lähes poikkeuksetta simuloitu ehdotus sijoittui myöhemmäksi. Suurimmat erot toimenpiteille ehdotetuissa ajankohdissa sijoittuivat toimenpide-ehdotusajanjakson loppupäähän. Ehdotetut toimenpideajankohdat vaikuttavat myös puuston arvioituihin kertymiin. Arvioidut kertymät olivat tuloksiltaan suurempia simuloinnilla tuotetussa ehdotuksessa verrattuna maastoinventoituihin. Hakkuutapojen kohdalla ehdotusten eroavaisuudet olivat vähäisiä. Metsätoimihenkilöiden keskinäiset erot ilmenivät lähinnä toimenpide-ehdotusten ajankohtien keskimääräisissä eroissa. Puulajikohtaisesti kaikilla toimihenkilöillä kuusen vaikutus toimenpide-ehdotusten eroavaisuuteen oli suurempi kuin männyn.
Kaukokartoitusperusteissa metsäsuunnittelussa toimenpide-ehdotukset muodostetaan laskentasovelluksella laserkeilauksen tuloksena tuotetuista puustotunnuksista. Puustotunnukset määritellään kuviolla esiintyvien hilojen keskiarvona. Esimerkiksi aukkoisuutta pystyttäisiin huomioimaan paremmin tarkastelemalla puustotunnuksia hilakohtaisesti. Puuston rakenne ja sijoittuminen kuviolla voidaan huomioida paremmin maastoinventoinnissa kuin kaukokartoituksessa. Tämä saattaa aiheuttaa eroja ehdotettuihin toimenpideajankohtiin. Arvioitujen kertymien eroihin vaikuttaa osittain maastoehdotuksen simuloitua ehdotusta aikaisempi ajankohta, jolloin puuston kasvulle jää enemmän aikaa. Simuloituja toimenpide-ehdotuksia määrittäviä kriteerejä on mahdollisesti tarpeen muokata vastaamaan entistä paremmin maastossa tuotettuja ehdotuksia, kuten toimihenkilöiden ohjeistusta tavoitteena vastaamaan lähemmin simuloituja ehdotuksia.