Patienters upplevelser av vårdlidande i den prehospitala akutsjukvården

Abstract

Vårdlidande, alltså det lidande som upplevs i relation till själva vårdsituationen, har av professor Eriksson (1994 s. 86) delats in i fyra kategorier: kränkning av patientens värdighet, fördömelse och straff, maktutövning samt utebliven vård. Ämnet har tidigare studerats i sjukhusmiljö men inte inom den prehospitala akutsjukvården. Avsikten med studien var att beskriva patienters upplevelser av vårdlidande och deras åsikter om vad som kan göras för att förebygga och lindra lidandet. Syftet var att ge nuvarande och blivande akutvårdare verktyg att bemöta vårdlidande och kunna motverka det. De centrala frågeställningarna i arbetet var 1. Vad är vårdlidande för patienter? 2. Vad lindrar vårdlidande för patienter? 3. Vad förebygger vårdlidande för patienter? Materialet samlades in genom fyra halvstrukturerade temaintervjuer och för analysen användes riktad innehållsanalys. Den deduktiva ansatsen innebar att materialet speglades mot den teoretiska referensramen, Erikssons fyra kategorier för vårdlidande, och uttryck för dessa eller frånvaro av dem, söktes. I resultatet fanns alla de fyra kategorierna jämnt representerat och också en ny kategori, väntan på vård, skapades. Informanterna hade rikligt med synpunkter på vad som kan lindra och förebygga lidande och viktigast ansågs vårdarnas sätt att bemöta patienten. För att kunna lindra lidandet bör vårdarna känna igen det och våga möta det. Mer diskussion om vårdlidande behövs i vårdundervisningen och i arbetslivet men denna studie kan ge intresserade en inblick i hur det är att vara patient i den prehospitala akutsjukvården. Arbetet var ett beställningsarbete av Arcada patientsäkerhets- och lärocenter.

Suffering from care, the suffering that occurs in the nurse-patient relationship, has been divided into four categories by professor Eriksson (1994 p. 86): offending of the human dignity, condemnation and punishment, exercise of power and non-care. The subject has previously been studied in hospital settings but never in an ambulance setting. The purpose of this study was to describe patients’ experiences of suffering from care and their opinions about what could be done to avoid and alleviate the suffering. The aim was to give paramedics and future paramedics tools to face and work against suffering from care. The questions posed were: 1. What is suffering from care for patients? 2. What alleviates suffering from care for patients? 3. What prevents suffering from care for patients? The material was gathered by doing four semi structured theme interviews and the analysis was done by using directed content analysis. The deductive approach implies that the material was compared to the theoretical background, Eriksson’s four categories of suffering from care, and similarities and differences were sought. All four categories were evenly represented in the results and a new category, having to wait for care, was also created. The subjects had plenty of opinions about what could alleviate and prevent suffering and they thought that the way in which the nurses behaved around them was the most important thing. In order to be able to alleviate suffering nurses have to recognize it and have the courage to face it. More discussion about suffering from care in nursing education and in the work field is needed but this study can give readers a glimpse of what it is like to be a patient in an ambulance. The study was a commissioned work from Arcada Patient Safety and Learning Center (APSLC).

Professori Eriksson (1994 s. 86) on jaotellut hoitokärsimyksen, eli itse hoitotilanteeseen liittyvän kärsimyksen, neljään eri kategoriaan: potilaan arvon loukkaaminen, tuomitseminen ja rankaiseminen, vallankäyttö sekä hoidotta jättäminen. Aihetta on aikaisemmin tutkittu sairaalaympäristössä muttei prehospitaalisessa ensihoidossa. Työn tarkoituksena oli kartoittaa ensihoidon potilaina olleiden kokemuksia hoitotilanteesta aiheutuvista tunteista, sekä heidän käsityksiänsä siitä, miten hoitokärsimystä voitaisiin ennaltaehkäistä ja lievittää. Tavoitteena oli antaa ensihoitajille sekä alaa opiskeleville työkaluja ymmärtää ja kohdata hoitokärsimystä työssään. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitä hoitokärsimys on potilaille? 2. Mikä lievittää potilaiden hoitokärsimystä? 3. Mikä ennaltaehkäisee potilaiden hoitokärsimystä? Aineisto kerättiin tekemällä neljä puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysissä käytettiin suunnattua sisällönanalyysiä. Deduktiivinen lähestymistapa tarkoitti, että aineistoa peilattiin teoreettista viitekehystä eli Erikssonin neljää kategoriaa vasten ja yhtäläisyyksiä sekä eriäväisyyksiä etsittiin. Kaikki neljä kategoriaa olivat edustettuina tuloksissa ja myös uusi kategoria, hoidon odottaminen, luotiin. Haastatelluilla oli runsaasti mielipiteitä siitä, miten kärsimystä voitaisiin lieventää ja ennaltaehkäistä ja tärkeimpänä he pitivät hoitajien tapaa kohdata potilas. Jotta kärsimystä voitaisiin lieventää, pitää hoitajien tunnistaa ja uskaltaa kohdata se. Lisää keskustelua hoitokärsimyksestä kaivataan hoitoalan koulutuksiin ja työelämään mutta tämä työ voi antaa kiinnostuneille käsityksen siitä, millaista on olla ambulanssipotilaana. Tutkimuksen tilaajana oli Arcadan potilasturvallisuus- ja oppimiskeskus (APSLC).