Vuorovaikutuskeinot muistisairaan ihmisen kanssa
The ways of interaction with people with memory disease
Seppälä, Harri (2014)
Seppälä, Harri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404114176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404114176
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia vuorovaikutuskeinoja muistisairaiden ihmisten kanssa Viitakodit ry:lla ja laatia vuorovaikutusta tukeva periaatteellinen ohjeistus Viitakodille. Kyseessä oli toiminnallinen opinnäytetyö.
Vuorovaikutustapahtuma on kaikessa hoito- ja ihmissuhdetyössä keskeinen toimintaa edistävä tai toisaalta sitä vaikeuttava tekijä. Tieto vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä ja kanssakäymisen lainmukaisuuksista edistää toimivan auttamissuhteen syntymistä ja sen kehittämistä dementoituneiden ihmisten parissa työskenneltäessä. Tieto vuorovaikutuksen eri tekijöistä helpottaa myös työntekijän jaksamista. (Laaksonen ym. 2002, 6.)
Tutustuminen eri muistisairauksiin ja niiden aiheuttamiin muutoksiin vuorovaikutuksessa yhdistettynä sosiokulttuuriseen innostamiseen vanhustyössä antoivat lähtökohdat toimintatuokioiden ja ryhmähaastattelun suunnitellulle, joiden pohjalta laadittiin vuorovaikutusta tukeva periaatteellinen ohjeistus. Toimintatuokiot jaettiin kolmeen osaan: musiikki, liikunta ja muistelu. Ryhmähaastattelu toteutettiin vapaamuotoisena keskusteluna, jota johdateltiin kuuden pääkysymyksen ja 1-3 sivukysymyksen avulla.
Toimintatuokioiden tulokset keskittyivät improvisoinnin merkitykseen vuorovaikutuksen aktivoinnin kannalta. Ryhmähaastattelu antoi kuvaa henkilökunnan tietotaidosta, asenteista ja haasteista vuorovaikutukseen liittyen. Laadittua ohjeistusta ja tutkimustuloksia voidaan käyttää edistämään hoitajien ja muistisairaiden välistä vuorovaikutusta.
Vuorovaikutustapahtuma on kaikessa hoito- ja ihmissuhdetyössä keskeinen toimintaa edistävä tai toisaalta sitä vaikeuttava tekijä. Tieto vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä ja kanssakäymisen lainmukaisuuksista edistää toimivan auttamissuhteen syntymistä ja sen kehittämistä dementoituneiden ihmisten parissa työskenneltäessä. Tieto vuorovaikutuksen eri tekijöistä helpottaa myös työntekijän jaksamista. (Laaksonen ym. 2002, 6.)
Tutustuminen eri muistisairauksiin ja niiden aiheuttamiin muutoksiin vuorovaikutuksessa yhdistettynä sosiokulttuuriseen innostamiseen vanhustyössä antoivat lähtökohdat toimintatuokioiden ja ryhmähaastattelun suunnitellulle, joiden pohjalta laadittiin vuorovaikutusta tukeva periaatteellinen ohjeistus. Toimintatuokiot jaettiin kolmeen osaan: musiikki, liikunta ja muistelu. Ryhmähaastattelu toteutettiin vapaamuotoisena keskusteluna, jota johdateltiin kuuden pääkysymyksen ja 1-3 sivukysymyksen avulla.
Toimintatuokioiden tulokset keskittyivät improvisoinnin merkitykseen vuorovaikutuksen aktivoinnin kannalta. Ryhmähaastattelu antoi kuvaa henkilökunnan tietotaidosta, asenteista ja haasteista vuorovaikutukseen liittyen. Laadittua ohjeistusta ja tutkimustuloksia voidaan käyttää edistämään hoitajien ja muistisairaiden välistä vuorovaikutusta.