Neurotoimialueen potilaan tiedon tarve SPTT©-mittarilla kartoitettuna
Heinonen, Liina-Maija; Hörkkö, Essi; Kurki, Laura (2014)
Heinonen, Liina-Maija
Hörkkö, Essi
Kurki, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224560
Tiivistelmä
Tulevaisuuden sairaala -Hoitotyön kehittämisprojekti 2009-2015 (Hoi-Pro) on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen yhteinen projekti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa neurologisen potilaan tiedon tarve sairaalapotilaan tiedon tarve (SPTT) (© Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003) -mittarilla. Tavoitteena on kehittää potilasohjausta neurotoimialueella.
Aineisto kerättiin Tyksin Neurotoimialueen osastoilta ja poliklinikoilta sekä Salon aluesairaalan sisätautiosastolta ja neurologian poliklinikalta.Yhteensä lomakkeita jaettiin 160. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2014. Vastausprosentti oli 48% (n=76). Kyselylomakkeen väittämät ja suljetut kysymykset analysoitiin SPSS 21.0-ohjelmalla sekä tilastollisesti.
Tulosten mukaan eniten tietoa tarvittiin biologis-fysiologiselta osa-alueelta, ja etenkin hoitoon liittyvistä mahdollisista komplikaatioista. Tuloksista selviää myös, että potilaat haluavat saada tietoa komplikaatioista, niiden ennaltaehkäisemiseksi. Toiminnallisella osa-alueella suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa tietoa, henkilökohtaisten tarpeiden hoitamisesta ja sopivan liikunnan harjoittamisesta. Kokemuksellisella osa-alueella vastaajat halusivat tietoa, millaisia tunteita sairaus ja sen hoito mahdollisesti aiheuttavat. Sosiaalis-yhteisöllisellä osa-alueella yli puolet vastaajista halusi tietää, keneltä läheisten on mahdollisuus saada tietoa. Ekonomiselta osa-alueelta eniten kaivattiin tietoa kuntoutuksen kustannuksista sekä sairauspäivärahasta. Vähiten tietoa tarvittiin eettiseltä osa-alueelta ja varsinkin, miten eri ammattiryhmien vastuualueet on määritelty potilaan hoidon aikana. Kuitenkin kaikkien osa-alueiden keskiarvo jäi alle kahden, joten tietoa kaivattiin paljon tai melko paljon jokaiselta osa-alueelta.
Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää hoitohenkilökunnan näkökulmasta, miten SPTT© -mittarin käyttö tukee potilasohjausta, ja olisiko siitä hyötyä hoitohenkilökunnalle. Tulevaisuudessa tutkimustulosten perusteella voitaisiin myös selvittää, saavatko potilaat yksilöllisempää potilasohjausta SPTT© -mittarin avulla.
Aineisto kerättiin Tyksin Neurotoimialueen osastoilta ja poliklinikoilta sekä Salon aluesairaalan sisätautiosastolta ja neurologian poliklinikalta.Yhteensä lomakkeita jaettiin 160. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2014. Vastausprosentti oli 48% (n=76). Kyselylomakkeen väittämät ja suljetut kysymykset analysoitiin SPSS 21.0-ohjelmalla sekä tilastollisesti.
Tulosten mukaan eniten tietoa tarvittiin biologis-fysiologiselta osa-alueelta, ja etenkin hoitoon liittyvistä mahdollisista komplikaatioista. Tuloksista selviää myös, että potilaat haluavat saada tietoa komplikaatioista, niiden ennaltaehkäisemiseksi. Toiminnallisella osa-alueella suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa tietoa, henkilökohtaisten tarpeiden hoitamisesta ja sopivan liikunnan harjoittamisesta. Kokemuksellisella osa-alueella vastaajat halusivat tietoa, millaisia tunteita sairaus ja sen hoito mahdollisesti aiheuttavat. Sosiaalis-yhteisöllisellä osa-alueella yli puolet vastaajista halusi tietää, keneltä läheisten on mahdollisuus saada tietoa. Ekonomiselta osa-alueelta eniten kaivattiin tietoa kuntoutuksen kustannuksista sekä sairauspäivärahasta. Vähiten tietoa tarvittiin eettiseltä osa-alueelta ja varsinkin, miten eri ammattiryhmien vastuualueet on määritelty potilaan hoidon aikana. Kuitenkin kaikkien osa-alueiden keskiarvo jäi alle kahden, joten tietoa kaivattiin paljon tai melko paljon jokaiselta osa-alueelta.
Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää hoitohenkilökunnan näkökulmasta, miten SPTT© -mittarin käyttö tukee potilasohjausta, ja olisiko siitä hyötyä hoitohenkilökunnalle. Tulevaisuudessa tutkimustulosten perusteella voitaisiin myös selvittää, saavatko potilaat yksilöllisempää potilasohjausta SPTT© -mittarin avulla.