Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan rooli: lain vaatimukset ja käytännön toteutuminen -Tampereen kaupunki
Marttila, Tytti (2014)
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404023776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404023776
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan roolia päätöksenteossa lain vaatimusten ja käytännön toteutumisen kautta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista (määrällistä) tutkimusta sekä kvalitatiivista (laadullista) tutkimusta. Kvantitatiivinen tutkimus tehtiin Tampereen kaupungin johtokuntien varsinaisille jäsenille sähköisenä kyselynä. Tutkimustulokset analysoitiin Statistica -tilasto-ohjelman avulla. Kvalitatiivinen tutkimus tehtiin haastatellen Tampereen kaupungin liiketoimintajohtajaa, apulaiskaupunginlakimiestä sekä liikelaitosten toimitusjohtajia. Haastattelut tehtiin sähköpostitse ja henkilökohtaisin haastatteluin.
Tutkimustulokset osoittivat, että Tampereen kaupungin liikelaitosten johtokuntien jäsenet kokivat vaikutusmahdollisuutensa suhteellisen hyviksi ja olivat tietoisia johtokunnan tehtävistä ja päämääristä sekä omista vastuista ja oikeuksista. Tutkimus osoitti myös, että johtokunnat toivoivat enemmän päätösvaltaa liikelaitoksen talouteen sekä strategiaan liittyen. Myös päätösvallan lisääminen henkilöstöasioihin ja operatiiviseen toimintaan, jotka kuuluvat toimitusjohtajan tehtäväkenttään, saivat kannatusta. Kuitenkin johtokunnat olivat sitä mieltä, että johtokunnan ja toimitusjohtajan suhde päätöksenteossa on tasapainossa ja, että johtokunta tuki toimitusjohtajaa/operatiivista toimintaa. Toimitusjohtajien haastatteluissa kävi ilmi, että osa toimitusjohtajista ei kokenut saavansa tukea johtokunnalta liikelaitoksen johtamisessa. Tutkimustulokset osoittivat myös, että johtokunnat eivät ole selvillä kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston tehtävistä ja roolista suhteessa johtokuntaan.
Kehittämisajatuksina tutkimuksessa todettiin, että johtokuntien ja liiketoimintajaoston tehtävänkuvia tulisi selventää esimerkiksi yhteisin tapaamisin. Johtokuntien jäsenet toivoivat tutkimuksen mukaan, että johtokunnille annettaisiin selkeämpi budjettivalta, esiteltäisiin liikelaitoksen toimintaa laajemmin, lisättäisiin etukäteisvalmistelua, strategiasuunnitteluun osallistumista ja koulutusta sekä johtokuntien ja lautakuntien tiiviimpää yhteistyötä. Johtokuntien tulisi toimia, kuten osakeyhtiön hallitus, ”sparraavana” toimielimenä liiketaloudellisin perustein. Johtokuntiin tulisi myös valita enemmän liiketalouden ammattilaisia. Tuloksista nähtiin myös, että johtokunta-järjestelmän uudistaminen ei saanut suoranaista kannatusta, mutta ei kielteistä kantaakaan. Muun muassa kuntalain kokonaisuudistus ja Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja -mallin arvioinnin tulokset tulevat ohjaamaan johtokuntien tulevaisuutta.
Tutkimustulokset osoittivat, että Tampereen kaupungin liikelaitosten johtokuntien jäsenet kokivat vaikutusmahdollisuutensa suhteellisen hyviksi ja olivat tietoisia johtokunnan tehtävistä ja päämääristä sekä omista vastuista ja oikeuksista. Tutkimus osoitti myös, että johtokunnat toivoivat enemmän päätösvaltaa liikelaitoksen talouteen sekä strategiaan liittyen. Myös päätösvallan lisääminen henkilöstöasioihin ja operatiiviseen toimintaan, jotka kuuluvat toimitusjohtajan tehtäväkenttään, saivat kannatusta. Kuitenkin johtokunnat olivat sitä mieltä, että johtokunnan ja toimitusjohtajan suhde päätöksenteossa on tasapainossa ja, että johtokunta tuki toimitusjohtajaa/operatiivista toimintaa. Toimitusjohtajien haastatteluissa kävi ilmi, että osa toimitusjohtajista ei kokenut saavansa tukea johtokunnalta liikelaitoksen johtamisessa. Tutkimustulokset osoittivat myös, että johtokunnat eivät ole selvillä kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston tehtävistä ja roolista suhteessa johtokuntaan.
Kehittämisajatuksina tutkimuksessa todettiin, että johtokuntien ja liiketoimintajaoston tehtävänkuvia tulisi selventää esimerkiksi yhteisin tapaamisin. Johtokuntien jäsenet toivoivat tutkimuksen mukaan, että johtokunnille annettaisiin selkeämpi budjettivalta, esiteltäisiin liikelaitoksen toimintaa laajemmin, lisättäisiin etukäteisvalmistelua, strategiasuunnitteluun osallistumista ja koulutusta sekä johtokuntien ja lautakuntien tiiviimpää yhteistyötä. Johtokuntien tulisi toimia, kuten osakeyhtiön hallitus, ”sparraavana” toimielimenä liiketaloudellisin perustein. Johtokuntiin tulisi myös valita enemmän liiketalouden ammattilaisia. Tuloksista nähtiin myös, että johtokunta-järjestelmän uudistaminen ei saanut suoranaista kannatusta, mutta ei kielteistä kantaakaan. Muun muassa kuntalain kokonaisuudistus ja Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja -mallin arvioinnin tulokset tulevat ohjaamaan johtokuntien tulevaisuutta.