Pohjapatojen toimivuustarkastelu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Laine, Timo (2014)
Laine, Timo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404174475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404174475
Tiivistelmä
Tämä työ on tehty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Toi-meksiantaja, vesistöjen käyttö ja hoito-yksikkö vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa vesilain val-vonnasta. Lähtökohtana oli selvittää vanhojen säännöstelypatojen tilalle rakennettujen pohjapatojen toi-mivuutta hydrologiselta ja hydromekaaniselta kannalta. Vesilain mukaan vesistöissä olevat rakenteet eivät saa aiheuttaa vaaraa, vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Tämä tutkimus antaa vesilakia valvovalle viranomaiselle vastauksia siihen, onko pohjapatojen suunnittelussa ja toteutuksessa onnistuttu niin, että vesilain mukaiset tavoitteet toteutuvat.
Tutkitut kohteet olivat Jokelan ja Naarajärven pohjapadot Kymijoen vesistöalueella, Turpaan ja Saaramaan pohjapadot Summanjoen alueella sekä Reinikkalan pohjapato Vaalimaanjoella. Patokohteissa mitattiin keväällä 2013 virtaamia ja vedenkorkeuksia lumien sulannan ollessa huipussaan, millä pyrittiin saamaan selville patojen toimivuudet tulvatilanteessa. Patojen suunnitellun mukainen toimivuus etenkin tulvatilanteissa on tärkeää tulvahaittojen vähentämiseksi. Virtaamat mitattiin siivikolla ja vedenkorkeudet vaaitsemalla. Jokelan pohjapadon toimivuutta tarkasteltiin pelkästään tilastollisesti, koska kohteesta oli käytettävissä runsaasti vedenkorkeus- ja virtaamatietoja.
Pohjapatojen toimivuus tulvatilanteessa oli vaihtelevaa. Jokelan, Reinikkalan ja Naarajärven padoilla ei ollut ongelmia. Saaramaalla vedenkorkeus nousi suunniteltua ylemmäs, mutta vaikutukset olivat pieniä. Turpaan pato vaatii välittömiä muutoksia veden purkautumiskyvyn parantamiseksi, koska vedenkorkeus nousi yläpuolisessa järvessä huomattavan ylös. Alhaisimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi saattaa Naarajärvellä olla tarpeen hieman korottaa patoa, mikäli haittoja ilmenee.
Säännöstelypatojen vaihtuminen luonnonmukaisiin pohjapatoihin on likimain lopettanut valvontaviran-omaisille kohdistetut valitukset poikkeuksellisista vesitilanteista patojen vaikutusalueilla.
Tutkitut kohteet olivat Jokelan ja Naarajärven pohjapadot Kymijoen vesistöalueella, Turpaan ja Saaramaan pohjapadot Summanjoen alueella sekä Reinikkalan pohjapato Vaalimaanjoella. Patokohteissa mitattiin keväällä 2013 virtaamia ja vedenkorkeuksia lumien sulannan ollessa huipussaan, millä pyrittiin saamaan selville patojen toimivuudet tulvatilanteessa. Patojen suunnitellun mukainen toimivuus etenkin tulvatilanteissa on tärkeää tulvahaittojen vähentämiseksi. Virtaamat mitattiin siivikolla ja vedenkorkeudet vaaitsemalla. Jokelan pohjapadon toimivuutta tarkasteltiin pelkästään tilastollisesti, koska kohteesta oli käytettävissä runsaasti vedenkorkeus- ja virtaamatietoja.
Pohjapatojen toimivuus tulvatilanteessa oli vaihtelevaa. Jokelan, Reinikkalan ja Naarajärven padoilla ei ollut ongelmia. Saaramaalla vedenkorkeus nousi suunniteltua ylemmäs, mutta vaikutukset olivat pieniä. Turpaan pato vaatii välittömiä muutoksia veden purkautumiskyvyn parantamiseksi, koska vedenkorkeus nousi yläpuolisessa järvessä huomattavan ylös. Alhaisimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi saattaa Naarajärvellä olla tarpeen hieman korottaa patoa, mikäli haittoja ilmenee.
Säännöstelypatojen vaihtuminen luonnonmukaisiin pohjapatoihin on likimain lopettanut valvontaviran-omaisille kohdistetut valitukset poikkeuksellisista vesitilanteista patojen vaikutusalueilla.