Terveyttä voimaharjoittelulla ja ravitsemuksella
Rossi, Joni; Määttä, Anni (2014)
Rossi, Joni
Määttä, Anni
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224593
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia (tuotekehityksenä) posteri voimaharjoittelusta ja ravitsemuksesta. Tavoitteenamme oli selvittää ajankohtaisia asioita voimaharjoittelusta ja ravitsemuksesta ja laatia posterin sisältö tutkin tiedon pohjalta. Valitsimme opinnäytetyön menetelmäksi tuotekehitysprosessin. Posterin valmistukseen on käytetty menetelmäkirjallisuutena Jämsä & Mannisen Osaamisen tuotteistami-nen terveysalalla-kirjaa, (2000) ja Koskinen-Ollonqvistin ym. Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opasta (2001). Posteri sisältää tietoa voimaharjoittelun toteutuksesta, tietoa eri ravintoaineiden merkityksestä ja siitä kuinka voimaharjoittelijan tulisi koostaa terveellinen ruokavalio. Teoreettinen tieto posteriin ja opinnäytetyöhön on kerätty tutkimuksista, artikkeleista ja kirjallisuudesta. Posteri on tuotettu Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen hyvinvointipalvelu Elixiiriin ja se on suunnattu Elixiirin kuntosalipalveluja käyttäville opiskelijoille, henkilökunnalle sekä kaikille henkilöille, jotka käyttävät Eli-xiirin kuntosalipalvaluja. Posterin tavoitteena on lisätä kohderyhmän tietoutta aiheesta ja sitä kautta edistää terveyttä ja hyvinvointia.
Voimaharjoittelu tunnetaan tehokkaana ja turvallisena liikuntamuotona, jota mm. UKK-instituutti ja Käypä hoito-suositus suosittelee tehtäväksi vähintään kahdesti viikossa. Vaikka voimaharjoittelun spesifi vaikutus kohdistuu hermolihasjärjestelmään, on liitännäisvaikutuksilla paljon muitakin terveyttä edistäviä vaikutuksia elimistöön. Suomessa tyypin 2 diabetes ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä, haitallisia tekijöitä kansanterveydelle. Uusimpien ravitsemussuositusten mukaan terveyttä voidaan edistää oikeanlaisella ravitsemuksella sekä fyysisellä aktiivisuudella. Voimaharjoittelijan ravitsemus eroaa ravitsemussuosi-tuksista, mutta myös fyysisesti aktiivisen ihmisen kannattaa koostaa ruokavalio samoista ravintoaineista, kuin normaali-ihmisenkin. Voimaharjoittelijan ruokavaliossa vain ravintoaineiden määrät ja suhteet toi-siinsa muuttuvat. Fyysinen aktiivisuus lisää kokonaisenergian tarvetta, lisääntyneen energiankulutuksen ja ravintoaineiden tarpeen vuoksi.
Voimaharjoitteluan ja sen mahdollisuuksia voidaan käyttää fysioterapiassa työvälineenä, tehden asiakkaan tai potilaan kanssa kohdennettua, terapeuttista harjoittelua. Lisäksi alustava perehtyminen ravinto-asioihin edesauttaa meitä tulevaisuudessa mahdollisen personal trainer- tyyppisen työn tekemisessä.
Voimaharjoittelu tunnetaan tehokkaana ja turvallisena liikuntamuotona, jota mm. UKK-instituutti ja Käypä hoito-suositus suosittelee tehtäväksi vähintään kahdesti viikossa. Vaikka voimaharjoittelun spesifi vaikutus kohdistuu hermolihasjärjestelmään, on liitännäisvaikutuksilla paljon muitakin terveyttä edistäviä vaikutuksia elimistöön. Suomessa tyypin 2 diabetes ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä, haitallisia tekijöitä kansanterveydelle. Uusimpien ravitsemussuositusten mukaan terveyttä voidaan edistää oikeanlaisella ravitsemuksella sekä fyysisellä aktiivisuudella. Voimaharjoittelijan ravitsemus eroaa ravitsemussuosi-tuksista, mutta myös fyysisesti aktiivisen ihmisen kannattaa koostaa ruokavalio samoista ravintoaineista, kuin normaali-ihmisenkin. Voimaharjoittelijan ruokavaliossa vain ravintoaineiden määrät ja suhteet toi-siinsa muuttuvat. Fyysinen aktiivisuus lisää kokonaisenergian tarvetta, lisääntyneen energiankulutuksen ja ravintoaineiden tarpeen vuoksi.
Voimaharjoitteluan ja sen mahdollisuuksia voidaan käyttää fysioterapiassa työvälineenä, tehden asiakkaan tai potilaan kanssa kohdennettua, terapeuttista harjoittelua. Lisäksi alustava perehtyminen ravinto-asioihin edesauttaa meitä tulevaisuudessa mahdollisen personal trainer- tyyppisen työn tekemisessä.