Ensitietopäivä keuhkoahtaumatautia sairastavan henkilön itsehoidon tukena

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien yksikölle keuhkoahtaumataudin ensitietopäivän kehittämiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, saivatko keuhkoahtaumataudin ensitietopäivään osallistuneet henkilöt keuhkoahtaumataudista uutta tietoa, joka on hyödyntänyt heitä sairautensa itsehoidossa ja ovatko ensitietopäivään osallistuneiden elintavat muuttuneet ensitietopäivän jälkeen. Samalla opinnäytetyöllä oli tarkoitus kartoittaa osallistuneiden mielipiteitä ensitietopäivän käytännön toteutuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin pääosin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena kesäkuun 2006 aikana. Kyselylomakkeet postitettiin Satakunnan keskussairaalan hengityselinsairaiden kuntoutusohjaajan toimesta henkilöille, jotka olivat osallistuneet syksyn 2004 - kevään 2006 välisenä aikana keuhkoahtaumataudin ensitietopäivään. Kyselyyn vastasi 45 henkilöä. Vastaajista 53 % oli miehiä ja 47 % naisia. Kyselyyn vastanneista 49 % oli iältään 55-64 -vuotiaita. Vastausprosentti oli 54.2 %. Tulosten mukaan keuhkoahtaumataudin ensitietopäivään osallistuneet olivat pääasiassa hyvin tyytyväisiä ensitietopäivän yleisiin järjestelyihin ja aiheiden hyödyllisyyteen. Suurin osa vastaajista sai mielestään uutta tietoa ja varmuutta sairautensa itsehoitoon. Eniten tietoa vastaajien mielestä sai tupakoinnin haitoista ja lopetuksesta sekä liikunnasta. Lisää tietoa olisi toivottu sosiaalietuuksista, järjestötoiminnasta ja kuntoutusmahdollisuuksista sekä ravinnon merkityksestä. Myös enemmän aikaa toivottiin ensitietopäivän aiheiden käsittelyyn ja keskusteluun. Vastaajat kokivat ensitietopäivässä vertaistuen tärkeäksi, mutta suoranaista tuen saamista toisilta osallistujilta ei koettu riittäväksi. Tähän voidaan olettaa yhtenä syynä olevan tulosten perusteella ajanpuutteen. Ensitietopäivän jälkeen elintavat eivät olleet merkittävästi muuttuneet. Eniten oli muuttunut hengenahdistuskohtausten itsehoito ja vähiten puolestaan fyysisten harjoitusten tekeminen säännöllisemmin sekä ravintotottumukset. Vastaajat toivoivat ensitietopäivän jälkeenkin jonkinlaista tukea tai seurantaa, suurin osa vastaajista osallistuisikin mahdollisesti järjestettävään jatkopäivään.

This demonstration of thesis was done in the development of a primary information day for COPD patients by the Satakunta Regional Hospital department of pulmonary diseases. The purpose of the study was to determine if the participants in the information session on COPD received any new information that has helped them to better cope with their condition, apply directions for self-care and to see whether life style changes recommended had been carried out. A second goal was to conduct a survey of participant opinions as to how such information days could be arranged in the future. The study was primarily conducted as a quantitative questionnaire study during June of 2006. Questionnaires were mailed to persons who had participated information sessions between the autumn of 2004 and the spring of 2006 that were conducted by the pulmonary disease department of the Satakunta Regional Hospital. 45 persons responded. The response was 54.2 %. 53 % were men and 47 % women. Of the respondents, 49 % were in the age range 55-64. According to the survey the majority of participants in the COPD information sessions were quite satisfied as to the general arrangements and to the usefulness of the topics addressed. The majority reported getting new information about their disease and its self-care. The respondents reported getting the most information about the negative effects of smoking and about how to quit the habit as well as about exercise. More information would have been desired about social benefits, the work of various organizations and the opportunities for rehabilitation as well as the effects of nutrition. Participants also wanted more time for the issues presented and for conversation at the information sessions. Responders experienced the information sessions as relatively important but direct peer-support was not sufficient. One can interpret this response as being directly related to the lack of time. Life style choices have not changed significantly after the information sessions. The biggest changes were observed in self-care of chronic obstructive pulmonary disease and in at least half of the cases a more regular program of physical exercise as well as changes in diet. The responders hoped that the primary information sessions could be followed up with some kind of support or monitoring, the majority would participate in further continuing education events if they can be arranged.