Tarkkaavaisuushäiriön vaikutus nuorten päihteiden käytön aloittamiseen
Lehtimaa, Aleksandra; Tukonen, Sini (2022)
Lataukset:
Lehtimaa, Aleksandra
Tukonen, Sini
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203113352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203113352
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miksi tarkkaavaisuushäiriö
altistaa nuoria päihteiden käytölle, millaisilla tukitoimilla voitaisiin auttaa päihdekuntoutuvia nuoria sekä miten voitaisiin ehkäistä tarkkaavaisuushäiriön altistavaa vaikutusta päihteiden käytölle. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että saadun tiedon avulla voitaisiin parantaa mielenterveys-, päihde- ja käyttäytymishäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten hoidonlaatua. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Mehiläinen – konserniin kuuluva Familar Oy.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin tutkimuksia vuosilta 2009–2021 ja sisälsi yhteensä 16 tutkimusta, joista suurin osa
oli englanninkielisiä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin deduktiivista
teemoittelua. Teemat, joiden mukaan aineisto luokiteltiin olivat: ADHD-henkilön päihdehäiriölle altistavat ja päihdehäiriötä ehkäisevät tekijät, päihderiippuvaisen ADHD-henkilön hoito- ja tukimuodot.
Tuloksissa ilmeni, että tarkkaavaisuushäiriön oireista impulsiivisuus, ylivilkkaus, itsesäätelyn vaikeudet, käytöshäiriöt ja tarkkaamattomuuden oireet olivat keskeisimpiä altistavia tekijöitä päihdehäiriön kehittymiselle. Tulokset
osoittivat, että tehokkaimmiksi hoitomuodoiksi oli selvitetty olevan oikeanlainen lääkehoito sekä erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot kuten käyttäytymis- ja perheterapia. Tulokset osoittivat myös, että ADHD:n ennaltaehkäisyssä tehokkaimpina keinoina näkyivät varhainen tunnistaminen sekä
hoito, tuen tarpeen arviointi, erilaiset preventio-ohjelmat ja kouluun kohdistuvat psykoedukatiiviset interventiot. Tehokkaimpina tukitoimina tuloksissa ilmeni kasvu- ja ympäristötekijöiden muokkaaminen, vanhemmille suunnattu
ohjaus ja neuvonta sekä sosiaalihuollon tuki.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkkaavaisuushäiriöllä on selvästi yhteys päihdehäiriön syntymiseen ja se on osoitettu useissa eri tutkimuksissa.
Yhteyden syitä ei kuitenkaan vielä täysin voida selittää, mutta päihdehäiriön
riskiä lisääviä tekijöitä olivat lapsuudessa esiintyneet käytöshäiriöt sekä nuoruuden aikaiset ympäristötekijät kuten koulunkäynnin ja sosiaalisten suhteiden
vaikeudet. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin vielä tarkempia tutkimuksia aiheesta, jotta tarkkavaisuus- ja päihdehäiriön luonne sekä oirekuva ymmärrettäisiin paremmin.
altistaa nuoria päihteiden käytölle, millaisilla tukitoimilla voitaisiin auttaa päihdekuntoutuvia nuoria sekä miten voitaisiin ehkäistä tarkkaavaisuushäiriön altistavaa vaikutusta päihteiden käytölle. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että saadun tiedon avulla voitaisiin parantaa mielenterveys-, päihde- ja käyttäytymishäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten hoidonlaatua. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Mehiläinen – konserniin kuuluva Familar Oy.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin tutkimuksia vuosilta 2009–2021 ja sisälsi yhteensä 16 tutkimusta, joista suurin osa
oli englanninkielisiä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin deduktiivista
teemoittelua. Teemat, joiden mukaan aineisto luokiteltiin olivat: ADHD-henkilön päihdehäiriölle altistavat ja päihdehäiriötä ehkäisevät tekijät, päihderiippuvaisen ADHD-henkilön hoito- ja tukimuodot.
Tuloksissa ilmeni, että tarkkaavaisuushäiriön oireista impulsiivisuus, ylivilkkaus, itsesäätelyn vaikeudet, käytöshäiriöt ja tarkkaamattomuuden oireet olivat keskeisimpiä altistavia tekijöitä päihdehäiriön kehittymiselle. Tulokset
osoittivat, että tehokkaimmiksi hoitomuodoiksi oli selvitetty olevan oikeanlainen lääkehoito sekä erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot kuten käyttäytymis- ja perheterapia. Tulokset osoittivat myös, että ADHD:n ennaltaehkäisyssä tehokkaimpina keinoina näkyivät varhainen tunnistaminen sekä
hoito, tuen tarpeen arviointi, erilaiset preventio-ohjelmat ja kouluun kohdistuvat psykoedukatiiviset interventiot. Tehokkaimpina tukitoimina tuloksissa ilmeni kasvu- ja ympäristötekijöiden muokkaaminen, vanhemmille suunnattu
ohjaus ja neuvonta sekä sosiaalihuollon tuki.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkkaavaisuushäiriöllä on selvästi yhteys päihdehäiriön syntymiseen ja se on osoitettu useissa eri tutkimuksissa.
Yhteyden syitä ei kuitenkaan vielä täysin voida selittää, mutta päihdehäiriön
riskiä lisääviä tekijöitä olivat lapsuudessa esiintyneet käytöshäiriöt sekä nuoruuden aikaiset ympäristötekijät kuten koulunkäynnin ja sosiaalisten suhteiden
vaikeudet. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin vielä tarkempia tutkimuksia aiheesta, jotta tarkkavaisuus- ja päihdehäiriön luonne sekä oirekuva ymmärrettäisiin paremmin.