Kassabudjetoinnin käyttö maatilayrityksissä
Kivimäki, Viivi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203113358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203113358
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, tehdäänkö eteläpohjalaisilla tiloilla kassabudjetointi, millaiset tilat budjetointia käyttävät ja kokevatko he hyötyvänsä kassabudjetoinnin laadinnasta maatalousyrityksessään. Tutkimuksella pyrittiin kartoittamaan kassabudjetoinnin käytäntöjä maatalousyrityksessä sekä etsimään ratkaisuja, miten kassabudjetointi maatalousyrityksissä saataisiin yleistymään. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää eli kyselyä, joka lähetettiin maatalousyrittäjille. Lisäksi tutkimuksessa oli kvalitatiivinen osuus, tässä haastateltiin neljää maatalouden talousasiantuntijaa.
Tutkimuksessa saatiin selville, että suurin osa kyselyyn vastanneista maatalousyrittäjistä ei tehnyt kassabudjettia maatilallaan mutta iältään nuoremmat maatalousyrittäjät tekivät budjetointia aktiivisemmin kuin vanhemmat yrittäjät. Tuotantosuuntansa tarkastellessa lihatuottajat budjetoivat enemmän maito-, kananmuna- tai kasvinviljelytiloihin verrattuna. Yhtiömuodoista osakeyhtiöissä budjettia käytettiin huomattavasti yleisimmin.
Kun mietittiin, miten maataloustuottajat saataisiin budjetoimaan, esiin nousi suurempi yritystoiminta tai rahallinen korvaus kulutetulle työajalle. Maataloustuottajat, jotka eivät budjetoineet, voisivat ryhtyä siihen, mikäli ohjelmat, joilla budjettia laaditaan, olisivat tarpeeksi yksinkertaisia sekä, jos budjetointiin ohjattaisiin esimerkiksi lihatalojen ja meijerien kautta.
Tutkimuksessa saatiin selville, että suurin osa kyselyyn vastanneista maatalousyrittäjistä ei tehnyt kassabudjettia maatilallaan mutta iältään nuoremmat maatalousyrittäjät tekivät budjetointia aktiivisemmin kuin vanhemmat yrittäjät. Tuotantosuuntansa tarkastellessa lihatuottajat budjetoivat enemmän maito-, kananmuna- tai kasvinviljelytiloihin verrattuna. Yhtiömuodoista osakeyhtiöissä budjettia käytettiin huomattavasti yleisimmin.
Kun mietittiin, miten maataloustuottajat saataisiin budjetoimaan, esiin nousi suurempi yritystoiminta tai rahallinen korvaus kulutetulle työajalle. Maataloustuottajat, jotka eivät budjetoineet, voisivat ryhtyä siihen, mikäli ohjelmat, joilla budjettia laaditaan, olisivat tarpeeksi yksinkertaisia sekä, jos budjetointiin ohjattaisiin esimerkiksi lihatalojen ja meijerien kautta.