Työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämäinen hoitotyössä : Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen sairaalaosastolle
Väisänen, Eevi; Vironen, Satu (2014)
Väisänen, Eevi
Vironen, Satu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405035641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405035641
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tehdä työhyvinvointisuunnitelma sairaalaosastolle. Työhyvinvointisuunnitelman pohjana käytettiin osastolle tehtyä työhyvinvointikartoitusta. Tämän työn tavoitteena oli tehdä työhyvinvointisuunnitelma, joka vastaa osaston tarpeita, on toteuttamiskelpoinen ja jota voidaan käyttää myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyön aihe oli työelämälähtöinen.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää kerättäessä tietoa osaston työhyvinvoinnin nykytilasta. Vastauksia työhyvinvointikartoitukseen saatiin 26 kappaletta. Tulosten sekä osaston työhyvinvointivastaavien kanssa pidetyn palaverin pohjalta tehtiin työhyvinvointisuunnitelma. Tulosten ja palaverin pohjalta nousi esiin kaksi kehitettävää kohdetta työnhallinta ja työyhteisön toimivuus. Näistä lähtökohdista koostettiin viisiosainen työhyvinvointisuunnitelma toimintaohjeineen. Työhyvinvointisuunnitelma koostuu osastotuntien yhteydessä pidettävästä Pulinapajasta, jossa eri teemat vaihtelevat. Teemat ovat yhteisten pelisääntöjen luominen, työyhteisön voimavarat, yhdessä kehittäminen, hyvän työntekijän tunnusmerkit ja ongelmanratkaisu yhdessä. Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen jätettiin osaston vastuulle.
Työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää työyhteisöille. Tutkimuksista selviää, että työyhteisön merkitys työhyvinvoinnille on suuri. Työhyvinvointisuunnitelmaa voidaan käyttää myös tulevaisuudessa ja työhyvinvointikartoitus on toistettavissa. Jatkotutkimusehdotuksina ovat työhyvinvointisuunnitelman toteutuminen osastolla ja sen vaikutukset työhyvinvointiin.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää kerättäessä tietoa osaston työhyvinvoinnin nykytilasta. Vastauksia työhyvinvointikartoitukseen saatiin 26 kappaletta. Tulosten sekä osaston työhyvinvointivastaavien kanssa pidetyn palaverin pohjalta tehtiin työhyvinvointisuunnitelma. Tulosten ja palaverin pohjalta nousi esiin kaksi kehitettävää kohdetta työnhallinta ja työyhteisön toimivuus. Näistä lähtökohdista koostettiin viisiosainen työhyvinvointisuunnitelma toimintaohjeineen. Työhyvinvointisuunnitelma koostuu osastotuntien yhteydessä pidettävästä Pulinapajasta, jossa eri teemat vaihtelevat. Teemat ovat yhteisten pelisääntöjen luominen, työyhteisön voimavarat, yhdessä kehittäminen, hyvän työntekijän tunnusmerkit ja ongelmanratkaisu yhdessä. Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen jätettiin osaston vastuulle.
Työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää työyhteisöille. Tutkimuksista selviää, että työyhteisön merkitys työhyvinvoinnille on suuri. Työhyvinvointisuunnitelmaa voidaan käyttää myös tulevaisuudessa ja työhyvinvointikartoitus on toistettavissa. Jatkotutkimusehdotuksina ovat työhyvinvointisuunnitelman toteutuminen osastolla ja sen vaikutukset työhyvinvointiin.