Suomi vaikia, paljon verbi : Turvapaikan saaneiden naisten ja opettajien kokemuksia suomen kielen opiskelusta kotoutumiskoulutuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää turvapaikan saaneiden naisten sekä opettajien kokemuksia kotoutumiskoulutukseen liittyvästä suomen kielen opiskelusta. Tavoitteena oli saada näkemys siitä, että millä menetelmillä kieltä opiskellaan, kun kyseessä on henkilö, jolla ei ole luku- tai kirjoitustaitoa tai taidot ovat vähäiset. Lisäksi tarkoituksena oli saada kokonaiskuva kotouttamisen toimenpiteistä yhteiskunta- ja yksilötasolla ennen kotoutumiskoulutuksen alkua. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskeisiä käsitteitä ovat kuntapaikan saaminen, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma ennen kotoutumiskoulutuksen alkua. Kotoutumiskoulutuksen teoriaosuus käsittelee suomenkielen opiskeluja ja kielen oppimisen haasteita. Tutkimuksesta nousi esille se, että luku- ja kirjoitustaidottomien henkilöiden alkuvaiheen opetuksen pitäisi tapahtua pienissä alle 10 hengen ryhmissä, koska opis keleminen joudutaan aloittamaan alkeista. Ensin pitäisi opetella puhumaan ja oppimaan yksittäisiä sanoja. Tämän jälkeen vähitellen ryhdyttäisiin opiskelemaan kirjaimia ja kirjoittamisen alkeita. Puhumaan oppimista pidettiin tärkeämpänä, sillä tätä taitoa tarvitaan arkielämän tilanteissa ja omien asioiden hoidossa. Kieltä toivottiin opiskeltavan toiminnallisissa pienissä ryhmissä, sillä tällä tavoin asiat jäivät paremmin mieleen ja jokaisella oli mahdollisuus puhua suomea. Haastattelujen perusteella työharjoittelua ei pidetty ensisijassa tärkeänä kielen oppimisen suhteen, koska työharjoitteluissa työtä tehtiin yksin eikä suomen kieltä voinut puhua niin paljon kuin olisi toivottu. Työharjoittelua pidettiin myöhemmässä vaiheessa hyvänä, koska tällä tavoin sai käytännön kokemusta suomalaisista työyhteisöistä.

The purpose of this thesis was to examine women who have been granted asylum and teachers' experiences regarding Finnish language studying as part of the inte- gration training. The objective was to investigate the methods that enable lan- guage learning for adults who do not have, or have very poor, reading or writing skills. Furthermore, the purpose was to have a general view of integration measures both at society and individual level before the beginning of integration training. The concepts that are central in the theoretical frame of this thesis are getting a residential place, initial assessment and integration plan outlined before the begin- ning of the integration training. The theory part of the integration training process deals with Finnish studying and the challenges of learning the language. The results that have been obtained from the study indicate that the teaching should take place in small, under 10-person groups, because language learning has to begin with basics. First, one should learn to talk and to learn individual words. After this, people would gradually start to study letters and the basics of writing. Learning to speak was considered more important because everyday life situations and running errands require this skill. People wished language to be studied in functional small groups because this way information could be better remembered and because each person had the possi- bility to speak Finnish. On the basis of the interviews, the practical training was not considered important, primarily in regard to language learning, because in practi- cal trainings the work was done alone and it was not possible to speak Finnish as much as it was hoped for. The practical training was considered good at a later stage because this way one was able to get practical experience of the Finnish work communities.