Perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely : Tukea vammaisten lasten perheiden arkeen

Abstract

Tutkimus tehtiin osana Vammaispalveluhankkeen Kanta- ja Päijät-Hämeen osahanketta (2012-2013). Osahankkeessa kehitettiin asiakastyön malli jonka teoreettisena perustana ovat yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely ja perhelähtöisyys. Asiakastyön mallin perusteella luotiin perhetyöntekijän ja perheen yhteistä työskentelyä tukevat työvälineet. Asiakastyön malli nimettiin perhekeskeiseksi suunnitelmatyöskentelyksi (PEKS). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kehittämishankkeessa mukana olleet kolme perhettä kokivat perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn periaatteiden toteutuneen työskentelyssä ja millaista hyötyä perheet kokivat työskentelystä saaneensa. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla elokuussa 2013. Haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tuloksia verrattiin perhelähtöisyyden periaatteiden (Dunst ym. 1991) kuuteen osa-alueeseen. Sen lisäksi tuloksia tarkasteltiin yksilökeskeisen suunnitelmatyöskentelyn näkökulmasta. Haastateltavat perheet toivat esille 23 tulosta, jotka sijoittuivat kaikille perhelähtöisyyden periaatteiden kuudelle osa-alueille. Tulosten perusteella perheet kokivat perhekeskeisen työskentelyn periaatteiden toteutuneen työskentelyssä lähes kokonaan tai kokonaan. Työntekijän antaman ohjauksen ja neuvonnan perheet kokivat perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn onnistumisen kannalta erittäin tärkeäksi. Opinnäytetyön perusteella perhekeskeistä suunnitelmatyöskentelyä voi suositella perhetyöhön ja se soveltuu kuntoutuksen ohjaajan työvälineeksi.

This study was conducted as a part of the Kanta- & Päijät-Häme subproject (2012-2013) which was a part of the national Rehabilitation Service Project. A new work-model was developed in the subpro-ject based on theories of family centred work and person centred planning. Based on the model of client work, tools were also developed to support the joint efforts of families and professionals. The work-model was titled as family centred planning (FCP).

The aims of the study were to identify the three participant families’ notions of the principles of family centred planning and of the benefits they received. The research data was collected by inter-viewing the three families with a theme interview in August 2013. The data was analysed by using a theory-based content analysis.

The results were compared to the six categories of family support principles (Dunst et al. 1991). Moreover, the results were studied from the perspective of person centred planning. The partici-pants identified a total of 23 results, and these could be seen in all the six categories of the family support principles. According to the results, the families found that the principles of family centred planning had materialised in the support work completely or almost completely. The families found that the guidance given by the professional had a great significance in the working process.

Based on this study, family centred planning can be recommended for family work, and it is suitable as a tool of a rehabilitation counsellor.