Nukketeatteria soolona : tapaus Loviisan joulu

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kuvaan sooloesityksen tekoprosessia sekä pohdin sen aikana tekemiäni havaintoja ja reflektoin niitä muiden nukketeatterin- ja teatterintekijöiden teksteihin ja kokemuksiin. Näkökulmana on sekä taiteellinen että käytännön työ ja sen onnistuminen yksin, ilman työryhmää. Tarkastelussa ovat soolotyöskentelyn erityispiirteet ja tilanteet. Miten selvitä valtavasta urakasta pitäen kiinni taiteellisista tavoitteistaan ? Mitä keinoja soolotyöskentelyssä kannattaa hyödyntää? Loviisan joulu -sooloesityksen tekoprosessi on osa työharjoitteluani Helsingin Kaupunginmuseon Lasten Kaupungissa. Se tuo oman näkökulmansa tekemiseen. Opinnäytetyö antaa toivoa sille että nukketeatterin tekemisellä voi elää ja että yhtenä työskentelymuotona voi ja kannattaa olla soolotyö. Soolotyöskentelyn yhteyteen on mielekästä kytkeä jokin muu viitekehys, vaikkapa museomaailma.

In this thesis I am describing a process of making a puppet theatre solo performance. I am writing about the observations that I have made, and reflecting them on other puppet theatre artists` texts and experiences. Focus is on artistic and practical work of making a puppet theatre performance. And how you can manage all of it without a working group? What does the solo work need? What kind of situations and questions you have to solve? How to keep the artistic level high? Loviisan joulu –performance is made during the work practise at Helsinki City Museum and that gives a certain tone for the work. Thesis gives hope and encourages for making puppet theatre also as a solo. It gives an idea that a solo work is to connect on some context, for example in to museum.