"Minulla on suuri halu ymmärtää juuri tätä lasta ja hänen tarinaansa" : Työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia omaohjaajatyöskentelystä ja vuorovaikutussuhteesta lastensuojeluyksikössä

Abstract

Opinnäytetyömme käsittelee omaohjaajatyöskentelyä lastensuojeluyksikössä. Tutkimuksella on pyritty selvittämään työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä omaohjaajatyöskentelystä sekä sen merkitystä sijoitetun lapsen kohdalla. Tutkimusaineiston olemme keränneet kyselylomakkeilla kolmesta eri lastensuojeluyksiköstä. Tutkimukseen osallistui 19 omaohjaajaa. Aineiston keruu toteutettiin helmikuun 2014 aikana. Teoriaosuudessa käsittelemme lastensuojelun sijaishuollon taustalla vaikuttavia arvoja sekä keskeisiä periaatteita. Kasvamista lastensuojelulaitoksessa tuomme esille neljän eri näkökulman kautta. Näitä ovat yhteisöllisyys, osallisuus, lapsilähtöinen työskentely ja hoitava arki. Omaohjaajuutta mahdollisuutena lapselle tarkastelemme kiintymyssuhteen, korjaavien kokemuksien ja arjessa mukana olemisen kautta. Vuorovaikutusta määrittelemme ensin yleisesti. Sen jälkeen tarkastelemme lapsen ja omaohjaajan välistä vuorovaikutussuhdetta ja esittelemme viisi vuorovaikutuksen tasoa. Tutkimustulokset osoittavat, että omaohjaajatyöskentely nähdään merkittävänä menetelmänä sijoitettujen lasten kohdalla. Omaohjaajat tunnistivat useita onnistuneen omaohjaajatyöskentelyn edellytyksiä. Heidän ja lapsen välisessä suhteessa tunteiden olemassaolo ja niiden vaikutukset tunnistettiin. Omaohjaajatyöskentelyn mahdollisuuksina nähtiin monia korjaavia kokemuksia lastensuojeluyksikön arjessa. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni työyhteisö tärkeänä tukena omaohjaajatyöskentelyn rinnalla. Omaohjaajatyöskentelyn kehittämiselle nähtiin mahdollisuuksia.

Our thesis deals with personal advisors working in child protection unit. The study has attempted to identify the employees' experiences and views about working as personal advisor and its importance to the children in the unit. The research data was collected through questionnaires from three different child protection units. The study involved 19 personal trainers. The data collection was carried out in February 2014.

In the theoretical part, we are dealing with the underlying values and fundamental principles of child protection foster care. Growing in a child protection institution is approached through four different angles: the sense of community, inclusion, child-oriented work and caring work. Personal advisory as an opportunity for the children is considered from the perspective of attachment, restorative experiences and their everyday life experiences. We are first defining interaction in general, then we are viewing interrelationship between children and their own personal advisors and we present the five levels of interaction.

The results show that working as personal advisor is seen as a major method with the children who are placed in child protection unit. Personal advisors identified a number of successful personal advisor working prerequisites. The emotions involved in the relationship between personal advisors and children, as well as their effects, were identified. There were detected many corrective experiences in child protection units’ everyday routines with regard to working as personal advisor. The research indicated also the workplace as an important support for the work of personal advisors. Many possibilities to develop the work of personal advisors were also spotted.