"On tärkeää, että tuki on lähellä" : Asuntolassa asuvan nuoren osallisuus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ammatillisen oppilaitoksen asuntolassa asuvat nuoret kokevat osallisuuden ja miten nämä kokemukset näyttäytyvät tutkijan havainnointien rinnalla. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, esimerkiksi miten fyysiset tilat ja ohjaajan rooli vaikuttavat nuorten osallisuuteen.

Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusstrategiana on etnografinen lähestymistapa. Aineisto koostui haastatteluista ja havainnoinneista Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla yhtätoista 16- 21-vuotiasta asuntolassa asuvaa nuorta ja havainnoimalla asuntolan arkea. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimus osoitti, että osallisuuden kokemus syntyy vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuorten kokemukset osallisuuden toteutumisesta ovat hyvin yhteneväisiä. Tilaratkaisut vaikuttavat vuorovaikutukseen, toimintoihin, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Nuorten mielestä on mukava elää muiden kanssa, mutta toisaalta vetäytyä omaan yksinäisyyteensä. Tutkimuksen perusteella asuntolaohjaajan persoonalla ja toiminnalla havaittiin olevan merkitystä osallisuuden tukemisessa. Asuntolassa asuvat nuoret korostavat asuntolaohjaajan läsnäoloa ja tukea, mutta he eivät tarvitse yhteistä toimintaa ja sirkushuveja.

Tämä nuorten näkökulmaan perehtynyt tutkimus antaa käytännöllistä ja tarpeellista tietoa sekä tukea asuntolaohjaajille työssään.

The purpose of this thesis was to find out how young people living in a vocational college dormitory experience inclusion, and how these experiences relate to the monitoring done by the researcher. In the research, attention was focused e.g. on how the facilities and the role of the dormitory supervisor affect the inclusion of the students.

The study is qualitative. The research strategy adopts on ethnographic approach. The data consisted of interviews and observations gathered by interviewing eleven students living in the dormitory, aged 16-21, and by observing the everyday life of the dormitory. The data was analysed using content analysis.

The study showed that the experience of inclusion is formed in interaction with other people. The research results show that young people’s experience of inclusion is very similar. The facilities and spatial design of the premises affect interaction, functions, safety, and comfort. In young people’s opinion it is nice to live with other people, but, on the other hand, they also like to seek privacy within their own enclosure. The research showed that the actions and the personality of the dormitory supervisor had an effect on supporting inclusion. Young people living in the dormitory emphasize the presence and support of the supervisor, but do not need joint activities.

This research, examining the perspective of the youth, gives practical and useful knowledge and support to the dormitory supervisors in their work.