Valmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa
Ylönen, Anne; Seppänen, Jenna (2014)
Ylönen, Anne
Seppänen, Jenna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076352
Tiivistelmä
Uusin elvytyksen Käypä hoito -suositus julkaistiin helmikuussa vuonna 2011. Hoitosuosituksen avulla pyritään takaamaan kaikille sydänpysähdyspotilaille tehokkain mahdollinen niin maallikoiden kuin ammattilaisten (työtehtävässä) toteuttama elvytys. Tärkeässä roolissa on uhkaavan sydänpysähdyksen ehkäiseminen tehostaen peruselintoimintojen häiriön tunnistamista ja varhaisen hoidon aloittamista. Hoitosuosituksen tavoitteena on turvata tehokas ja laadukas peruselvytys, eli painelu- puhalluselvytys, ja mahdollisimman nopea defibrillaatio neuvovalla laitteella, käsittäen niin hoitolaitokset kuin muutkin kohteet. Lisäksi huomiota kiinnitetään tavoitteellisesti potilaan hoitoon onnistuneen elvytyksen jälkeen.
Opinnäytetyössä tutkittiin valmistuvien sairaanhoitajien osaamista perus- ja hoitotason elvytyksessä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulusta keväällä 2014 valmistuvat sairaanhoitajat, jotka ovat suorittamassa syventäviä opintoja. Kohdejoukko edustaa seuraavaksi työelämään siirtyviä sairaanhoitajia, joilla tässä vaiheessa opintoja tulisi olla edellytykset elvytystilanteen hoitamiseen oikeaoppisesti ja hoitosuositusten edellyttämällä tavalla. Tutkimuksen kysely lähetettiin noin 60 opiskelijalle sähköpostitse suuntaavia opintoja opettavien opettajien kautta. Kyselyä levitettiin syksyllä 2011 opintonsa aloittaneille sairaanhoitajaopiskelijoille myös hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Kyselyyn vastasi 13 opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena.
Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijoiden vahvimpia osa-alueita elvytystilanteessa oman osaamisensa suhteen olivat puoliautomaattisen defibrillaattorin käyttö sekä painelu- puhalluselvytys. Tästä huolimatta kyselyn tuloksista kävi ilmi, että painelu- puhalluselvytyksen osaamisessa oli puutteita ja varsinkin lasten elvytyksen suhteen tiedot olivat selvästi heikompia. Lisäksi yli puolet vastaajista koki, että sekä elvytyksen teoriaopetusta että käytännön harjoituksia oli ollut opintojen aikana liian vähän.
Opinnäytetyössä tutkittiin valmistuvien sairaanhoitajien osaamista perus- ja hoitotason elvytyksessä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulusta keväällä 2014 valmistuvat sairaanhoitajat, jotka ovat suorittamassa syventäviä opintoja. Kohdejoukko edustaa seuraavaksi työelämään siirtyviä sairaanhoitajia, joilla tässä vaiheessa opintoja tulisi olla edellytykset elvytystilanteen hoitamiseen oikeaoppisesti ja hoitosuositusten edellyttämällä tavalla. Tutkimuksen kysely lähetettiin noin 60 opiskelijalle sähköpostitse suuntaavia opintoja opettavien opettajien kautta. Kyselyä levitettiin syksyllä 2011 opintonsa aloittaneille sairaanhoitajaopiskelijoille myös hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Kyselyyn vastasi 13 opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena.
Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijoiden vahvimpia osa-alueita elvytystilanteessa oman osaamisensa suhteen olivat puoliautomaattisen defibrillaattorin käyttö sekä painelu- puhalluselvytys. Tästä huolimatta kyselyn tuloksista kävi ilmi, että painelu- puhalluselvytyksen osaamisessa oli puutteita ja varsinkin lasten elvytyksen suhteen tiedot olivat selvästi heikompia. Lisäksi yli puolet vastaajista koki, että sekä elvytyksen teoriaopetusta että käytännön harjoituksia oli ollut opintojen aikana liian vähän.