Työpaikkakiusaamisen esiintyminen yksityisessä kotihoidon palveluja tuottavassa yrityksessä – työsuojeluasiamiehen suorittama kysely henkilökunnalle
Nevalainen, Katri (2014)
Nevalainen, Katri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086448
Tiivistelmä
Suomalaisten työolotutkimusten mukaan työpaikoilla esiintyy työpaikkakiusaamiseksi tulkittavaa toimintaa. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa puuttumaan työntekijöihin kohdistuvaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun työpaikoilla. Työsuojelun avulla voidaan ehkäistä ja puuttua työpaikkakiusaamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää työn henkistä kuormittavuutta. Hyvässä, turvallisessa ja terveellisessä työympäristössä työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, noudatetaan yhteisiä arvoja, tuetaan työntekijöiden hyvinvointia ja parannetaan halua ja mahdollisuuksia tehdä työtä.
Tämän kehittämistyönä toteutettavan opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yksityisen kotihoidon palveluja tuottavan yrityksen työntekijöiden kokemuksia työpaikkakiusaamisesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työpaikkakiusaamisen esiintyvyydestä kotihoidon yksikössä ja edistää työhyvinvointia tunnistamalla työpaikkakiusaamisen ilmenemismuodot. Tavoitteena oli myös luoda työpaikkakiusaamisen käsittelyä varten oma toimintamalli työpaikalle.
Kehittämistyön tutkimusstrategia oli kvantitatiivinen. Aineiston keruumenetelmänä oli kysely ja aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tulosten perusteella lähes puolet työntekijöistä oli havainnut tai kokenut kiusaamista viimeisen puolen vuoden aikana. Kiusaajana oli useimmiten asiakas tai työtoveri. Kiusaamisen ilmenemismuodoista eniten vastauksia sai psyykkinen kiusaaminen, toiseksi eniten esiintyi seksuaalista häirintää. Suurin osa vastaajista halusi työpaikalle kiusaamistilanteita varten selkeän toimintamallin.
Kehittämistyön tuloksia hyödynnettiin työpaikalla monessa suhteessa. Tulosten pohjalta luotiin toimintamalli työpaikkakiusaamisen käsittelyyn, varhaisen välittämisen mallin tunnettavuutta lisättiin ja koulutustarpeet tunnistettiin. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää tarkemmin syitä, miksi asiakas koetaan kiusaajaksi kotihoidossa.
Kehittämistyön tulokset soveltuvat vain kohdeorganisaation toiminnan kehittämiseen, eivätkä ole yleistettävissä. Tuloksia voidaan hyödyntää kannustamaan muita sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjä toteuttamaan vastaavanlaisia kehittämistöitä omissa yksiköissään työhyvinvointia edistääkseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää työn henkistä kuormittavuutta. Hyvässä, turvallisessa ja terveellisessä työympäristössä työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, noudatetaan yhteisiä arvoja, tuetaan työntekijöiden hyvinvointia ja parannetaan halua ja mahdollisuuksia tehdä työtä.
Tämän kehittämistyönä toteutettavan opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yksityisen kotihoidon palveluja tuottavan yrityksen työntekijöiden kokemuksia työpaikkakiusaamisesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työpaikkakiusaamisen esiintyvyydestä kotihoidon yksikössä ja edistää työhyvinvointia tunnistamalla työpaikkakiusaamisen ilmenemismuodot. Tavoitteena oli myös luoda työpaikkakiusaamisen käsittelyä varten oma toimintamalli työpaikalle.
Kehittämistyön tutkimusstrategia oli kvantitatiivinen. Aineiston keruumenetelmänä oli kysely ja aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tulosten perusteella lähes puolet työntekijöistä oli havainnut tai kokenut kiusaamista viimeisen puolen vuoden aikana. Kiusaajana oli useimmiten asiakas tai työtoveri. Kiusaamisen ilmenemismuodoista eniten vastauksia sai psyykkinen kiusaaminen, toiseksi eniten esiintyi seksuaalista häirintää. Suurin osa vastaajista halusi työpaikalle kiusaamistilanteita varten selkeän toimintamallin.
Kehittämistyön tuloksia hyödynnettiin työpaikalla monessa suhteessa. Tulosten pohjalta luotiin toimintamalli työpaikkakiusaamisen käsittelyyn, varhaisen välittämisen mallin tunnettavuutta lisättiin ja koulutustarpeet tunnistettiin. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää tarkemmin syitä, miksi asiakas koetaan kiusaajaksi kotihoidossa.
Kehittämistyön tulokset soveltuvat vain kohdeorganisaation toiminnan kehittämiseen, eivätkä ole yleistettävissä. Tuloksia voidaan hyödyntää kannustamaan muita sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjä toteuttamaan vastaavanlaisia kehittämistöitä omissa yksiköissään työhyvinvointia edistääkseen.