RAI-tiedon hyödyntämisen haasteet kotihoidon asiakkaan hoitotyön suunnittelussa
Sarkkinen, Miia-Sarika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203113379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203113379
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja lisätä RAI-arvioinnin hyödyntämistä kotihoidon asiakkaan hoitotyön suunnittelussa. Tarkoituksena oli luoda kotihoidon henkilöstölle suunnattu toimintamalli RAI-pohjaisen hoitosuunnitelman laatimiseen. Kehittämistyö toteutettiin Ylöjärven kaupungin kotihoidolle.
Kehittämistyö oli menetelmältään konstruktiivinen, kuitenkin sisältäen piirteitä myös toimintatutkimuksesta. Aineistonkeruu toteutettiin monimenetelmällisesti, kyselyn ja työpajojen avulla. Kehittämistyön alussa kartoitettiin aiheeseen liittyviä aiempia tut-kimuksia integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla. Tämän jälkeen määriteltiin tut-kimuskysymykset: Miten RAI-järjestelmää voisi mahdollisimman hyvin hyödyntää kotihoidon asiakkaan hoitosuunnitelman laatimisessa? Millä keinoin tätä toimintaa voisi kehittää työntekijälähtöisesti kohdeorganisaatiossa?
Kotihoidon henkilöstölle lähetetyn sähköisen kyselyn avulla pyrittiin saamaan esille heidän ajatuksiansa RAI-järjestelmän käyttämisestä ja hyödyntämisestä hoitotyön suunnittelussa. Kyselyn vastausprosentin jäädessä alhaiseksi ei tuloksia voitu arvioida luotettavaksi.
Kyselytutkimuksen jälkeen kotihoidon henkilöstölle järjestettiin työpajoja, joissa suunniteltiin ja kehitettiin uutta RAI-pohjaisen hoitosuunnitelman toimintamallia. Kehittämistyön tuotos ei valmistunut opinnäytetyön puitteissa.
Tämän kehittämistyön suurimmaksi haasteeksi muodostuivat kotihoidon resurssipula ja pitkittynyt koronatilanne. Johtopäätöksenä todettiin, että vanhustyössä vallitseva resurssipula heikentää työntekijöiden yhteiskehittämisen mahdollisuuksia ja sitä kautta RAI-arvioinnin hyödyntämistä hoidon suunnittelussa.
Kehittämistyö oli menetelmältään konstruktiivinen, kuitenkin sisältäen piirteitä myös toimintatutkimuksesta. Aineistonkeruu toteutettiin monimenetelmällisesti, kyselyn ja työpajojen avulla. Kehittämistyön alussa kartoitettiin aiheeseen liittyviä aiempia tut-kimuksia integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla. Tämän jälkeen määriteltiin tut-kimuskysymykset: Miten RAI-järjestelmää voisi mahdollisimman hyvin hyödyntää kotihoidon asiakkaan hoitosuunnitelman laatimisessa? Millä keinoin tätä toimintaa voisi kehittää työntekijälähtöisesti kohdeorganisaatiossa?
Kotihoidon henkilöstölle lähetetyn sähköisen kyselyn avulla pyrittiin saamaan esille heidän ajatuksiansa RAI-järjestelmän käyttämisestä ja hyödyntämisestä hoitotyön suunnittelussa. Kyselyn vastausprosentin jäädessä alhaiseksi ei tuloksia voitu arvioida luotettavaksi.
Kyselytutkimuksen jälkeen kotihoidon henkilöstölle järjestettiin työpajoja, joissa suunniteltiin ja kehitettiin uutta RAI-pohjaisen hoitosuunnitelman toimintamallia. Kehittämistyön tuotos ei valmistunut opinnäytetyön puitteissa.
Tämän kehittämistyön suurimmaksi haasteeksi muodostuivat kotihoidon resurssipula ja pitkittynyt koronatilanne. Johtopäätöksenä todettiin, että vanhustyössä vallitseva resurssipula heikentää työntekijöiden yhteiskehittämisen mahdollisuuksia ja sitä kautta RAI-arvioinnin hyödyntämistä hoidon suunnittelussa.