Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Flokkulantin käyttö sähköuunin kuonanrakeistusvedessä

Kuronen, Kari (2014)

 
Avaa tiedosto
Kuronen_Kari.pdf (2.195Mt)
Lataukset: 


Kuronen, Kari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405065944
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kuonanpuhdistuksessa käytettävän sähköuunin kuonanrakeistusveden kiintoaineen laskeuttamista flokkulantilla. Osa rakeistuksessa syntyvistä kuonapartikkeleista kulkeutuu rakeistusveden mukana alempiin laskeutusaltaisiin täyttäen ne vähitellen partikkeleista syntyvällä lietteellä. Rakeistusvesi kiertää laskeutusaltailla ensin kahden pienemmän, helposti erotettavan ja puhdistettavan altaan kautta. Näiden kahden altaan jälkeen vesi kiertää ison altaan kautta. Isossa altaassa veden virtausnopeus laskee huomattavasti ja sinne laskeutuu paljon hienojakoisia partikkeleja. Ison altaan tyhjennystä ei voida käytännössä tehdä muulloin kuin pitempien tuotantokatkojen yhteydessä. Altaan täyttyessä lietteestä, kiintoaineen laskeutumista ei enää tapahdu ja rakeistusveden kiintoainepitoisuus alkaa nousta. Tämä aiheuttaa ongelmia jäähdytystorneilla, kiintoaineen tukkiessa kennostoja ja suutinputkia. Työn tavoitteena oli tehostaa erityisesti pienimpien partikkelien laskeutumista kahteen ensimmäiseen altaaseen ja siten vähentää isompaan altaaseen kulkeutuvan kiintoaineen määrää. Työssä käytetty flokkulantti valittiin kemikaalitoimittajan (SNF) edustajan tekemien laskeutuskokeiden perusteella. Flokkulantin vaikutus selvitettiin rakeistuksen aikana otetuilla näytteillä, joista analysoitiin kiintoainepitoisuus. Lähtötilanteen selvittämiseksi otettiin vertailunäytteet vastaavista paikoista ilman flokkulanttia. Flokkulantin annostelussa käytettiin erisuuruisia annosteluja riittävän annostelun selvittämiseksi. Työssä otettujen analyysien perusteella flokkulanttilisäyksellä saavutettiin selkeä muutos kiintoaineen laskeutumisessa. Flokkulanttia käytettäessä 96 – 99 % kiintoaineesta saadaan laskeutumaan ensimmäiseen altaaseen, kun vastaava tulos ilman flokkulanttia on 62 – 83 %. Flokkulantin annostelumäärällä on merkitystä tulokseen ja paras laskeutuminen saavutettiin käytettäessä korkeinta, 2,6 g/m3 flokkulantin annostelua. Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella otettiin kantaa myös flokkulantin annostelulaitteen hankintaan. Laitteistolle on helposti järjestettävissä sijoituspaikka ja annostelu voidaan toteuttaa suhteellisen pienillä investoinneilla. Työssä tarkasteltiin myös muiden tekijöiden vaikutusta rakeistusveden mukana kulkevan kiintoaineen määrään. Vaikuttaviksi tekijöiksi havaittiin laskettavan kuonan lämpötila ja magnesiumoksidin (MgO) määrä, vesi-sulasuhteen muutos sähköuuninvajautuessa laskun aikana sekä veden virtaukseen laskeutusaltailla liittyvät ongelmat.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste