Leiko-hoitajan työ leikkausosastolla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Leiko-hoitajan työtä erään Pirkanmaalla sijaitsevan sairaalan leikkausosastolla. Tavoitteena oli antaa eräälle Pirkanmaalla toimivan sairaalan leikkausosastolle tietoa Leiko-toiminnasta ja siinä ilmenevistä mahdollisista muutostarpeista sekä sitä kautta auttaa työntekijöitä kehittämään työtään mielekkäämmäksi. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää mitä on Leiko-toiminta, millaisia kokemuksia osaston työntekijöillä on Leiko-hoitajana toimimisesta sekä millaisia kehittämiskohteita Leiko-toiminnassa ilmenee kyseisellä osastolla.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineisto kerättiin teema-haastatteluin syksyllä 2013, jotka toteutettiin neljälle (N=4) eräällä Pirkanmaalla sijaitsevan sairaalan leikkausosastolla työskentelevälle sairaanhoitajalle. Nämä sairaanhoitajat olivat toimineet Leiko-hoitajan tehtävissä omassa työyksikössään. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Leiko-hoitajan työ oli kaikkien haastateltavien mielestä selkeää ja työtehtävät hyvin tiedossa. Työtehtävien koettiin olevan osittain päällekkäisiä muiden työntekijöiden kanssa, mutta näin leikkausvalmistelut tulivat kuitenkin hyvin suoritettua. Leiko-hoitajan työ oli vastaajien mielestä itsenäistä ja myös yksinäistä, mutta se toi vaihtelua työnkuvaan niille hoitajille, jotka työskentelivät pääasiassa leikkaussalissa. Potilaskontaktit Leiko-toiminnassa olivat hoitajien mielestä läheisempiä kuin leikkaussaliolosuhteissa ja kaikki hoitajat kokivat tämän positiivisena asiana. Haastatellut hoitajat kokivat aamut kiireisiksi ja osa heistä tuli töihin jo ennen työajan alkua ehtiäkseen hoitaa vaaditut työt ajoissa. Leiko-hoitajan tehtävissä leikkausosastolla toimi päivittäin yksi sairaanhoitajista. Jos leikkausosastolta oli poissa henkilökuntaa, Leiko-tila suljettiin, jotta leikkauksia ei tarvinnut perua. Tällöin Leiko-potilaat vastaanotettiin vuodeosaston kautta.

Opinnäytetyömme tulosten mukaan hoitajat kokivat Leiko-hoitajan työn mielekkäänä ja tärkeänä erityisesti potilaiden näkökulmasta. Työn mielekkyyttä lisäsivät vaikutusmah-dollisuudet oman työpäivän kulkuun esimerkiksi silloin, jos sama henkilö toimi Leiko-hoitajana useita päiviä peräkkäin. Työskentelyä haittasivat Leiko-tilan sijainti, ahtaus ja puutteellinen ilmanvaihto. Haastatteluissa tärkeimpänä työnteon sujuvuuteen vaikutta-vana asiana korostuikin toimivan Leiko-tilan merkitys.

The purpose of this study was to describe a nurse’s work in a same day admissions unit in one of the hospitals in Pirkanmaa. The aim was to provide the operative unit personnel with information on FHTO (From Home To Operation) and about the possible changes needed.

The approach of the study was qualitative in nature and the data were collected from four nurses working in the same day admissions unit. We collected the data through thematic interviews and the data were analysed using qualitative content analysis.

All the interviewees thought the duties of a nurse working in the same day admissions unit are clear and well-informed. The nurses also thought that the FHTO nurses’ work is independent and isolated. Close contacts with patients when working in the same day admissions unit were regarded as positive aspects. The mornings in the unit are busy and some of the nurses wanted to arrive to workplace earlier to get everything done on time. There was one nurse working in the same day admissions unit daily. It was possible to close the unit if a nurse was needed in the operation room so operations did not have to be cancelled.

The results of this study show that it is meaningful and significant to work in the same day admissions unit. Factors making the work more meaningful were the ability to participate in planning one’s work day. Factors making the work less pleasant were the location of the same day admissions unit, confined working space and inadequate ventilation. Key words: FHTO, nurse, preoperative nursing, well-being at work