Tapaus Das Ding

Abstract

Opinnäytetyön kirjallisen osion aiheena on taiteellisen opinnäytetyön Das Ding (2014) tarkastelu osana psykonanalyysista ammentavien elokuvallisten taideteosten jatkumoa. Tutkielmassa käsitellään ei-nimettävissä olevan tunnekokemuksen esittämistä ja tiedostumattoman ”tiedon” välittämistä taiteen keinoin.

Videoinstallaation Das Ding keskiössä on psykodramaattinen manipulaatio, joka tapahtuu kerronnan vertikaalisella tasolla. Harmonisen esteettisen elämyksen sijaan teos kutsuu esiin ambivalensseja tuntemuksia.

Tietoisine camp-piirteineen Das Ding ei istu ongelmitta länsimaiseen estetisoidun melankolian traditioon, vaan horjuttaa “hyvän” ja “huonon maun” välistä dikotomiaa.

This thesis work’s written part observes the artistic part Das Ding (2014) in the context of psychoanalytically inspired cinematography. The work charts ways of expressing unidentified emotions and unconscious ”information” through artistic methods.

The video installation Das Ding focuses on psychodramatic manipulation that happens on the vertical level of narration. Instead of harmonious aesthetics, the installation calls for ambivalent experiences.

With its conscious camp attributes Das Ding does not fit the aestheticized Western tradition of melancholy without problems. Instead it shakes up the dichotomy between ‘good’ and ‘bad’ taste.