Vertaistuen merkitys esimiehen työssä jaksamiseen

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen aiheena on vertaistuen merkitys esimiehen työssä jaksamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aikuisten sosiaalipalvelujen esimiesten kokemuksia vertaistuesta ja työssä jaksamisesta. Tavoitteena oli saada keinoja esimiehille työssä jaksamiseen vertaistukiryhmiä kehittämällä.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Tampereen kaupungin aikuisten sosiaalipalvelujen esimiestä käyttäen menetelmänä teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin soveltamalla aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että haastatellut esimiehet voivat suhteellisen hyvin työssään, mutta esimiestyöhön kuuluu myös tekijöitä, jotka kuormittavat työssä jaksamista. Tärkein työssä jaksamista edistävä tekijä on työn ja vapaa-ajan tasapaino. Vertaistuki on työssä jaksamista edistävä tekijä. Vertaistukea on jo jonkin verran olemassa. Sitä saadaan kollegoista muodostetuissa ryhmissä tai jonkin muun tapaamisen oheistuotteena. Paras vertaistukiryhmä on pienryhmä, jossa vallitsee ryhmän jäsenten kesken tasa-arvoisuus ja luottamuksellisuus. Lisäksi tärkeänä tekijänä pidettiin myös sitä, että ryhmät toimivat työajalla ja että niihin on ylemmän esimiehen lupa osallistua.

Tärkeintä vertaistuen kehittämisessä on nyt kartoittaa kaikkien aikuisten sosiaalipalvelujen esimiesten halukkuus vertaistukiryhmiä kohtaan ja muodostaa lisää ryhmiä, jotta kaikki esimiehet saadaan vertaistuen piiriin.

Asiasanat: vertaistuki, esimiestyö, työssä jaksaminen

The purpose wast to depict the importance of peer support, supervisory work, well-being at work The purpose was to depict the importance of peer support in supervising workers’ well-being at work. This study examines experiences in peer support and coping at work of supervising workers in social services for adults. The aim was to get the means for supervising workers to cope at work by developing peer support groups.

The data was collected by interviewing six supervising workers in social services for adults in the city of Tampere. The method used to collect data in this study was thematic interview. The data was analyzed by applying a data-oriented content analysis.

The results showed that the interviewed supervising workers felt relatively well at work, but the supervisory work also included elements that increased the work load. The most important contributor to well-being at work is the balance between work and free time. Peer support is a factor that advances well-being at work. It is already somewhat available and it can be obtained in groups of colleagues or in connection with some other meeting.

The most important thing in the development of peer support is to survey the willingness of all supervising workers in social services for adults to support groups and to form more groups, so that every supervising worker can benefit from the peer support.