MAATALOUDEN KOSTEIKKOSEDIMENTISTÄ VAPAUTUVA HELPPOLIUKOINEN FOSFORI
Vähä-Pietilä, Hanna-Maria (2014)
Vähä-Pietilä, Hanna-Maria
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096941
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maatalouskosteikkojen se-dimentin fosforin sitomis- ja luovutuskykyä peltomaassa inkubointikokeen avulla. Työn toimeksiantajana toimi Maa- ja elintarviketalouden tutkimus-keskus ja työ on osa meneillään olevaa LASSE-hanketta. Inkubointikokeen tarkoituksena oli selvittää, tukevatko sen tulokset LASSE-hankkeessa aiemmin suoritettujen kokeiden tuloksia.
Teoriaosuudessa käsitellään fosforin reaktioita ja olomuotoja niin maassa kuin vedessä. Lisäksi perehdytään kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toi-mintaan, rooliin ravinteiden sitomisessa ja merkitykseen vesiensuojelussa.
Maatalous on yksi suurimmista vesistöjen kuormitusta aiheuttavista teki-jöistä. Viljelysmaihin on jo useiden vuosikymmenien ajan lisätty runsaasti väkilannoitteita ja fosforitaseet ovat olleet suomalaisilla pelloilla selvästi ylijäämäisiä. Ravinteiden kierron hallinta ja käytön tehostaminen ovat siksi oleellinen osa vesistöjen suojelua.
Tällä hetkellä kosteikkosedimentti ohjeistetaan levitettäväksi peltomaahan suljetumman ravinnekierron saavuttamiseksi. Inkubointikokeen tuloksista kävi ilmi, että peltoon levitetty kosteikkosedimentti pidättää fosforia. Tä-män havainnon perusteella voidaan todeta, että nykyisiä kosteikkosedi-mentin levitys- ja hyödyntämisohjeita tulee muuttaa, sillä sedimentistä on todennäköisemmin enemmän haittaa kuin hyötyä peltomaahan levitettynä.
Vaikka sedimentti ei sovellu kasvinravinteeksi, sillä voi olla potentiaalia esimerkiksi maanparannuksessa runsaasti helppoliukoista fosforia sisältä-villä mailla. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi karjanruokintapaikat ja suojavyöhykkeet. Tällaisissa kohteissa sedimentti voisi auttaa vähentämään fosforin huuhtoutumista.
Teoriaosuudessa käsitellään fosforin reaktioita ja olomuotoja niin maassa kuin vedessä. Lisäksi perehdytään kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toi-mintaan, rooliin ravinteiden sitomisessa ja merkitykseen vesiensuojelussa.
Maatalous on yksi suurimmista vesistöjen kuormitusta aiheuttavista teki-jöistä. Viljelysmaihin on jo useiden vuosikymmenien ajan lisätty runsaasti väkilannoitteita ja fosforitaseet ovat olleet suomalaisilla pelloilla selvästi ylijäämäisiä. Ravinteiden kierron hallinta ja käytön tehostaminen ovat siksi oleellinen osa vesistöjen suojelua.
Tällä hetkellä kosteikkosedimentti ohjeistetaan levitettäväksi peltomaahan suljetumman ravinnekierron saavuttamiseksi. Inkubointikokeen tuloksista kävi ilmi, että peltoon levitetty kosteikkosedimentti pidättää fosforia. Tä-män havainnon perusteella voidaan todeta, että nykyisiä kosteikkosedi-mentin levitys- ja hyödyntämisohjeita tulee muuttaa, sillä sedimentistä on todennäköisemmin enemmän haittaa kuin hyötyä peltomaahan levitettynä.
Vaikka sedimentti ei sovellu kasvinravinteeksi, sillä voi olla potentiaalia esimerkiksi maanparannuksessa runsaasti helppoliukoista fosforia sisältä-villä mailla. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi karjanruokintapaikat ja suojavyöhykkeet. Tällaisissa kohteissa sedimentti voisi auttaa vähentämään fosforin huuhtoutumista.