Työelämän laadun kehittämismalli
Sainio-Lehtimäki, Kirsi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203173691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203173691
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen ja työelämän laatu. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen yhteiskunnan, organisaation ja yksilön kannalta. Tutkimuskysymyksenä oli millaisella mallilla työelämän laatua kannattaa kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin portfoliona, joten se rakentui osittain opintojaksotehtävien tuotoksista. Tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvoinnin ja sen johtamisen, työelämän laadun ja sitä kehittävän johtamisen sekä tiedolla johtamisen ja ennakoivan toiminnan teorioita. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Menetelminä olivat avoin haastattelu ja ryhmähaastattelu. Aineisto analysoitiin laadulliseen aineistoon sopivalla ymmärtämiseen pyrkivällä tavalla.
Lopputuloksena syntyneen työelämän laadun kehittämismallin rakenne muodostettiin jakamalla teoriakokonaisuudet hallittaviin osiin tutkimuskysymystä täydentävien apukysymysten avulla. Kehittämismallin sisältö, ratkaisut, mittarityökalut ja toimenpiteet sen toteuttamiseen käytännössä muodostetiin luomalla teoriasta ja haastattelutuloksista nousseista tarpeista, toiveista ja näkemyksistä synteesi, johon integroitiin tekijän osaamis- ja kokemuspääomaa. Opinnäytetyön tekijä toimi toimeksiantajana, joten kehittämismallista voitiin luoda objektiivisempi, kun sitä ei tehty suoraan millekään organisaatiolle. Kehittämismallia hyödyntävät organisaatiot saavatkin puolueettoman ja teoreettiseen tietämykseen perustuvan ratkaisun. Kehittämismalli on hyödynnettävissä räätälöiden tai osittain kullekin kiinnostuneelle organisaatiolle.
Opinnäytetyöllä on merkittävää uutuusarvoa työelämässä, koska sen fokus on työelämän laadussa, jonka osana perinteisempi työhyvinvointi nähdään. Myös valituilla mittarityökaluilla on uutuusarvoa. Lisäksi työelämän laadun kehittämiseksi esitellään uusina ratkaisuina matalan kynnyksen palvelu eli kokemusasiantuntijan valmennus-, sparraus- ja vastaanottopalvelu sekä in-house-työhyvinvointipäällikkö -palvelu.
Lopputuloksena syntyneen työelämän laadun kehittämismallin rakenne muodostettiin jakamalla teoriakokonaisuudet hallittaviin osiin tutkimuskysymystä täydentävien apukysymysten avulla. Kehittämismallin sisältö, ratkaisut, mittarityökalut ja toimenpiteet sen toteuttamiseen käytännössä muodostetiin luomalla teoriasta ja haastattelutuloksista nousseista tarpeista, toiveista ja näkemyksistä synteesi, johon integroitiin tekijän osaamis- ja kokemuspääomaa. Opinnäytetyön tekijä toimi toimeksiantajana, joten kehittämismallista voitiin luoda objektiivisempi, kun sitä ei tehty suoraan millekään organisaatiolle. Kehittämismallia hyödyntävät organisaatiot saavatkin puolueettoman ja teoreettiseen tietämykseen perustuvan ratkaisun. Kehittämismalli on hyödynnettävissä räätälöiden tai osittain kullekin kiinnostuneelle organisaatiolle.
Opinnäytetyöllä on merkittävää uutuusarvoa työelämässä, koska sen fokus on työelämän laadussa, jonka osana perinteisempi työhyvinvointi nähdään. Myös valituilla mittarityökaluilla on uutuusarvoa. Lisäksi työelämän laadun kehittämiseksi esitellään uusina ratkaisuina matalan kynnyksen palvelu eli kokemusasiantuntijan valmennus-, sparraus- ja vastaanottopalvelu sekä in-house-työhyvinvointipäällikkö -palvelu.