Liiketoiminnan kehitysprosessien kehitys
Kunnas, Nikolas (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203203764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203203764
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona asiakasyritykselle ja sen tarkoituksena oli osana toimintatutkimusta tutkia ja parantaa yrityksen liiketoimintaosaston nykyistä kehitysprosessimallia ja puuttua siinä ilmeneviin ongelmakohtiin. Toimintatutkimuksessa yhdistyy teoria ja käytännönläheisyys ja siinä tutkija osallistuu aktiivisesti tutkimukseen tehden muutosinterventioita eli muutokseen tähtääviä väliintuloja.
Tutkittavan yrityksen IT-osaston henkilöstömuutos vuonna 2021 sai kehitysprosessin muutoksen tarpeen alulle. Koko IT-osasto vaihtui uusiin työntekijöihin ja tämä luonnollisesti aiheutti muutoksia osastossa tehtävään työhön, sillä aikaisempi useiden vuosien IT-osaaminen oli kadonnut ja sitä piti lähteä rakentamaan uusiksi. Tämän lisäksi oli jo entuudestaan havaittu ongelmakohtia nykyisessä mallissa. Nämä johtivat nykyisen kehitysprosessimallin tutkimukseen ja kehitykseen toimintatutkimuksen muodossa.
Teoreettinen viitekehys liittyy tämän työn osalta järjestelmäkehityksen elinkaareen (Systems Development Life Cycle tai SDLC) ja siihen liittyviin filosofioihin ja metodeihin. Kirjoitettu teoria luo pohjan kehitysprosessien ’ideaalimallille’, jota voidaan reflektoida liiketoimintaosaston nykyiseen kehitysprosessimalliin, joka toimii osaltaan yhtenä suunnannäyttäjänä parannusehdotuksille.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät-osioon kuului laajat puolistrukturoidut teemahaastattelut neljän yrityksessä työskentelevän henkilön osalta. Vastausten avulla pystyttiin muodostamaan selkeä kokonaiskuva kehitysprosessin nykymallista ja siihen liittyvistä ongelmakohdista sekä mahdollisista parannusehdotuksista. Haastattelukysymysten tarkoitus oli saada selville tietoa, joka palvelisi kehitysprosessin käytänteiden kehittämisessä. Kysymysten avulla selvitettiin mikä kehitysprosesseissa yleisesti ottaen toimii ja mikä ei. Haastattelukysymyksistä selvisi myös muita tärkeitä seikkoja, jotka auttoivat ongelmakohtien selvittämiseen ja niihin puuttumiseen. Muita tutkimusmenetelmiä olivat osallistava havainnointi ja aineiston analyysi.
Haastattelukysymysten vastausten ja tutkijan tekemän osallistavan havainnoinnin perusteella kehitysprosessissa pelkästään ei ollut vikaa, vaan pullonkaulaksi ilmeni myös prosessia noudattavat ihmiset. Lopputuloksena tämän opinnäytetyön osalta syntyi parannusehdotelma, jossa nostetaan esille nykyisen kehitysprosessimallin ongelmakohdat ja niiden parannusehdotukset.
Tutkittavan yrityksen IT-osaston henkilöstömuutos vuonna 2021 sai kehitysprosessin muutoksen tarpeen alulle. Koko IT-osasto vaihtui uusiin työntekijöihin ja tämä luonnollisesti aiheutti muutoksia osastossa tehtävään työhön, sillä aikaisempi useiden vuosien IT-osaaminen oli kadonnut ja sitä piti lähteä rakentamaan uusiksi. Tämän lisäksi oli jo entuudestaan havaittu ongelmakohtia nykyisessä mallissa. Nämä johtivat nykyisen kehitysprosessimallin tutkimukseen ja kehitykseen toimintatutkimuksen muodossa.
Teoreettinen viitekehys liittyy tämän työn osalta järjestelmäkehityksen elinkaareen (Systems Development Life Cycle tai SDLC) ja siihen liittyviin filosofioihin ja metodeihin. Kirjoitettu teoria luo pohjan kehitysprosessien ’ideaalimallille’, jota voidaan reflektoida liiketoimintaosaston nykyiseen kehitysprosessimalliin, joka toimii osaltaan yhtenä suunnannäyttäjänä parannusehdotuksille.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät-osioon kuului laajat puolistrukturoidut teemahaastattelut neljän yrityksessä työskentelevän henkilön osalta. Vastausten avulla pystyttiin muodostamaan selkeä kokonaiskuva kehitysprosessin nykymallista ja siihen liittyvistä ongelmakohdista sekä mahdollisista parannusehdotuksista. Haastattelukysymysten tarkoitus oli saada selville tietoa, joka palvelisi kehitysprosessin käytänteiden kehittämisessä. Kysymysten avulla selvitettiin mikä kehitysprosesseissa yleisesti ottaen toimii ja mikä ei. Haastattelukysymyksistä selvisi myös muita tärkeitä seikkoja, jotka auttoivat ongelmakohtien selvittämiseen ja niihin puuttumiseen. Muita tutkimusmenetelmiä olivat osallistava havainnointi ja aineiston analyysi.
Haastattelukysymysten vastausten ja tutkijan tekemän osallistavan havainnoinnin perusteella kehitysprosessissa pelkästään ei ollut vikaa, vaan pullonkaulaksi ilmeni myös prosessia noudattavat ihmiset. Lopputuloksena tämän opinnäytetyön osalta syntyi parannusehdotelma, jossa nostetaan esille nykyisen kehitysprosessimallin ongelmakohdat ja niiden parannusehdotukset.