Implementeringsprocess för diabetesenkät : en studie med kvantitativ ansats om kvalitativa värden

Abstract

Under de senaste åren har en nyfikenhet vuxit fram på hur man med kvantitativa mätinstrument kan mäta kvalitativa värden som kan stöda den patientcentrerade diabetesvården. Personcentrering är en viktig grund för god diabetesvård. Med syfte att utveckla vården mot en mer personcentrerad vård, har i detta examensarbete översatts och piloterats en diabetesenkät

Processen görs i samarbete med Botniaprojektet och diabetesföreningen i Finland samt Nationella diabetesregistret i Sverige och skildras i tidsförlopp. Examensarbetet skildrar processen från att pejla intresse hos Botniaprojektet att föra in ett nytt instrument i diabetesvården, till pilotering av detsamma. Den enkät som ligger som grund för examensarbetet är utvecklad i Sverige av Svedbo Engström, 2019 och syftar till att mäta mjuka värden med en kvantitativ approach. Diabetesenkäten är två delad och består av frågor om hur det är att leva med diabetes.

Processen med översättning av enkäten till finska skildras i ett flödesschema. Piloteringen av diabetesenkäten görs bland finska patienter med diabetes, där tyngdpunkten ligger på utvärdering av diabetesenkätens användbarhet.

Resultat av enkäten visade att patienterna förstått frågorna som begripliga och gångbara. Slutsats: den finska översättningen av diabetesenkäten tolkas klar och godkänd att användas. för implementering av diabetesenkäten i finländsk vårdverklighet. I framtiden fortsätter forskningsstudier i samarbete Direva/Botnia-projektet.

Viime vuosina on noussut kiinnostus selvittää, miten kvantitatiivisia eli määrällisiä mittausmenetelmiä voitaisiin käyttää mittamaan kvalitatiivisia eli laadullisia arvoja, joita voidaan käyttää potilaskeskeisen diabeteshoidon tukena. Yksilökeskeisyys on tärkeä lähtökohta hyvälle diabeteksen hoidolle. Tässä opinnäytetyössä on käännetty ja pilotoitu diabetestä koskeva kysely, tavoitteena kehittää hoitoa entistä yksilöllisemmäksi.

Prosessi toteutetaan yhteistyössä Botnia-hankkeen ja Suomen Diabetesliiton sekä Ruotsin kansallisen diabetesrekisterin kanssa, ja se kuvataan ajanjaksoina. Opinnäytetyö kuvaa prosessia, jossa aluksi selvitetään Botnia-hankkeen halukkuutta ottaa käyttöön uusi työkalu diabeteksen hoidossa, ja myöhemmin kyseistä menetelmää pilotoidaan. Opinnäytetyön pohjana käytetyn kyselyn on kehittänyt Ruotsissa Svedbo Engström vuonna 2019. Sillä on tarkoitus mitata pehmeitä arvoja kvantitatiivisin keinoin. Diabeteskysely on kaksiosainen ja kysymyksillä on tarkoitus selvittää, millaista on elää diabeteksen kanssa.

Tutkimuksen käännösprosessi suomen kielelle on kuvattu vuokaaviossa. Diabeteskyselyn pilotointi tehdään suomalaisilla diabetespotilailla, ja painopisteenä on diabeteskyselyn käytettävyyden arvioiminen.

Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että potilaat pitivät kysymyksiä ymmärrettävinä ja sopivina. Johtopäätös: diabeteskyselyn suomenkielinen käännös on tulkittava selkeäksi ja se voidaan hyväksyä käytettäväksi suomalaisessa terveydenhuollossa diabeteksen hoidossa. Jatkotutkimuksia toteutetaan tulevaisuudessa yhteistyössä Direva/Botnia-hankkeen kanssa.

Recently, attention has been drawn to using quantitative measuring instruments to measure qualitative values that can support patient-centered care in diabetes. Focus on the person is fundamental to good diabetes care. With the aim of developing care towards being more individual, this thesis describes the translation and piloting of a diabetes survey.

The process is carried out in collaboration with the Botnia Project and the Finnish Diabetes Association as well as the Swedish National Diabetes Register and is described in stages. The thesis depicts the process from sounding out the Botnia Project’s interest in bringing a new instrument into diabetes care, to piloting the instrument. The questionnaire used as starting[1]point for the thesis was developed in Sweden by Svedbo Engström in 2019. It consists of two parts with questions about life with diabetes.

The process of translating the survey into Finnish is illustrated using a flowchart. Piloting of the diabetes survey is done among Finnish patients with diabetes, and emphasis lies on evaluating the usefulness of the questionnaire.

Results of the survey showed that patients regarded the questions comprehensible and applicable. Conclusion: the Finnish translation of the diabetes survey has been interpreted clearly and has gained approval for use in implementation of the questionnaire in diabetes care in Finland. Research will continue in collaboration with the Direva/Botnia Project.