Ostolaskuprosessin tehostaminen ohjelmistorobotiikkaa hyödyntäen
Nisonen, Satu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233915
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää ohjelmistorobotiikan tehtäviä ostolaskuprosessissa ja työn tehostamista sen avulla. Työssä perehdyttiin aiheen tietoperustaan sekä toteutettiin kyselytutkimus suomalaisille tilitoimistoille. Työn tarkoituksena oli myös lisätä aiheen tietoisuutta taloushallinnon parissa työskenteleville. Aihe rajattiin koskemaan ohjelmistorobotiikan tutkimista ulkoisen laskennan prosesseista ostolaskuprosessissa.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin ensimmäisessä luvussa digitaalista taloushallintoa, joka mahdollistaa ohjelmistorobotiikan hyödyntämisen taloushallinnon prosesseissa. Taloushallintoa käsitellessä käytiin läpi tilitoimistojen rooli sekä pureuduttiin ostolaskuprosessin vaiheisiin ja automaatioon. Toisessa luvussa keskityttiin ohjelmistorobotin toimintaan ostolaskuprosessissa, käyttöönottovaiheisiin sekä vaikutuksiin ostoreskontran tehokkuudessa.
Työn empiirisessä osuudessa tuotettiin kyselytutkimus suomalaisille tilitoimistoille, jossa kartoitettiin ensin taustatietoja ja tämän jälkeen ohjelmistorobotiikan käyttöä heidän ostolaskuprosessissaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella ja kysely lähetettiin joulukuussa 2021 Webropol-alustan kautta 1666 vastaanottajalle, josta saatiin 63 vastausta. Kyselyn vastauksia analysoitiin sekä Webropolissa että Excelissä. Empiirisessä osuudessa käytiin ensin läpi tutkimuksen toteutus ja tämän jälkeen tutkimuksen tulokset.
Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että noin puolella tilitoimistoista oli ohjelmistorobotiikkaa käytössä ja suurin osa koki siitä olevan hyötyä ostolaskuprosessissa. Ohjelmistorobotiikasta saatuja tärkeimpiä hyötyjä ja työn tehokkuutta lisääviä tekijöitä olivat ajansäästö sekä manuaalisen työn vähentyminen. Prosessin vaihe, jossa ohjelmistorobotiikkaa hyödynnettiin eniten, oli tiliöinti. Enemmistö heistä, joilla ei ollut ohjelmistorobotiikkaa käytössään, eivät aikoneet hyödyntää sitä myöskään tulevaisuudessa. Ohjelmistorobotiikkaa käyttävät aikoivat taas mielellään hyödyntää sitä myös tulevaisuudessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin ensimmäisessä luvussa digitaalista taloushallintoa, joka mahdollistaa ohjelmistorobotiikan hyödyntämisen taloushallinnon prosesseissa. Taloushallintoa käsitellessä käytiin läpi tilitoimistojen rooli sekä pureuduttiin ostolaskuprosessin vaiheisiin ja automaatioon. Toisessa luvussa keskityttiin ohjelmistorobotin toimintaan ostolaskuprosessissa, käyttöönottovaiheisiin sekä vaikutuksiin ostoreskontran tehokkuudessa.
Työn empiirisessä osuudessa tuotettiin kyselytutkimus suomalaisille tilitoimistoille, jossa kartoitettiin ensin taustatietoja ja tämän jälkeen ohjelmistorobotiikan käyttöä heidän ostolaskuprosessissaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella ja kysely lähetettiin joulukuussa 2021 Webropol-alustan kautta 1666 vastaanottajalle, josta saatiin 63 vastausta. Kyselyn vastauksia analysoitiin sekä Webropolissa että Excelissä. Empiirisessä osuudessa käytiin ensin läpi tutkimuksen toteutus ja tämän jälkeen tutkimuksen tulokset.
Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että noin puolella tilitoimistoista oli ohjelmistorobotiikkaa käytössä ja suurin osa koki siitä olevan hyötyä ostolaskuprosessissa. Ohjelmistorobotiikasta saatuja tärkeimpiä hyötyjä ja työn tehokkuutta lisääviä tekijöitä olivat ajansäästö sekä manuaalisen työn vähentyminen. Prosessin vaihe, jossa ohjelmistorobotiikkaa hyödynnettiin eniten, oli tiliöinti. Enemmistö heistä, joilla ei ollut ohjelmistorobotiikkaa käytössään, eivät aikoneet hyödyntää sitä myöskään tulevaisuudessa. Ohjelmistorobotiikkaa käyttävät aikoivat taas mielellään hyödyntää sitä myös tulevaisuudessa.