Maahanmuuttajaperhe varhaiskasvatuksessa: kuvallinen opas vuorovaikutuksen tueksi
Alahonko, Pirjo; Säntti, Mari (2022)
Lataukset:
Alahonko, Pirjo
Säntti, Mari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203243949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203243949
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kuvallinen opas Kankaanpään kaupungin varhaiskasvattajien avuksi helpottamaan maahanmuuttajahuoltajien ja varhaiskasvatuksen kasvattajien välistä vuorovaikutusta. Taustalla on pyrkimys integroida maahanmuuttajia yhteisöön ja yhteiskuntaan lisäämällä osallisuuden kokemusta ja vähentämällä marginalisoitumista. Opinnäytetyössä käsitellään maahanmuuttajuutta sekä kotoutumista varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Lisäksi kerrotaan erilaisista menetelmistä, joilla voidaan tukea vuorovaikutusta ja ymmärtämystä yhteisen kielen puuttuessa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä käyttäen tutkimuksellista otetta. Toiminnallisessa osiossa selvitettiin asioita, jotka tuntuivat maahanmuuttajahuoltajista haasteellisilta varhaiskasvatuksen alkaessa ja sen arjessa. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa edellä mainittuja pulmia varhaiskasvatuksen kasvattajien näkökulmasta. Oppaasta saatiin palautetta useissa kehittämishetkissä, joita toteutettiin sekä maahanmuuttajahuoltajien että varhaiskasvatuksen kasvattajien kanssa. Kehittämishetkiin osallistui yhteensä yhdeksän kasvattajaa ja kuusi maahanmuuttajahuoltajaa. Huoltajien kanssa pidettyihin kehittämishetkiin pyydettiin osallistumaan jo hieman suomea puhuvia huoltajia. Niissä oli mukana kerrallaan yksi tai kaksi huoltajaa, koska näin oletettiin syntyvän parempia keskusteluja. Kuvallinen opas vuorovaikutuksen tueksi tehtiin kehittämishetkissä nousseiden aiheiden perusteella. Molempien osapuolten mukaan kaksi tärkeimmäksi koettua aihetta olivat pukeutuminen Suomen sääolosuhteisiin ja hoitoaikojen ilmoittaminen. Oppaan kuvat tukevat asioiden selvittämistä yhteisen kielen puuttuessa. Opas kirjoitettiin selkeällä suomen kielellä sekä käännettiin venäjäksi ja englanniksi.
Opasta tehtiin tiiviissä yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Neljän viikon koekäytön jälkeen palaute oppaasta oli myönteistä joitakin kehitysideoita lukuun ottamatta. Kaikki kehittämishetkiin osallistuneet odottivat kuvallisen oppaan valmistumista innolla. Tämä kertoo siitä, että kyseinen opas koetaan tarpeelliseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä käyttäen tutkimuksellista otetta. Toiminnallisessa osiossa selvitettiin asioita, jotka tuntuivat maahanmuuttajahuoltajista haasteellisilta varhaiskasvatuksen alkaessa ja sen arjessa. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa edellä mainittuja pulmia varhaiskasvatuksen kasvattajien näkökulmasta. Oppaasta saatiin palautetta useissa kehittämishetkissä, joita toteutettiin sekä maahanmuuttajahuoltajien että varhaiskasvatuksen kasvattajien kanssa. Kehittämishetkiin osallistui yhteensä yhdeksän kasvattajaa ja kuusi maahanmuuttajahuoltajaa. Huoltajien kanssa pidettyihin kehittämishetkiin pyydettiin osallistumaan jo hieman suomea puhuvia huoltajia. Niissä oli mukana kerrallaan yksi tai kaksi huoltajaa, koska näin oletettiin syntyvän parempia keskusteluja. Kuvallinen opas vuorovaikutuksen tueksi tehtiin kehittämishetkissä nousseiden aiheiden perusteella. Molempien osapuolten mukaan kaksi tärkeimmäksi koettua aihetta olivat pukeutuminen Suomen sääolosuhteisiin ja hoitoaikojen ilmoittaminen. Oppaan kuvat tukevat asioiden selvittämistä yhteisen kielen puuttuessa. Opas kirjoitettiin selkeällä suomen kielellä sekä käännettiin venäjäksi ja englanniksi.
Opasta tehtiin tiiviissä yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Neljän viikon koekäytön jälkeen palaute oppaasta oli myönteistä joitakin kehitysideoita lukuun ottamatta. Kaikki kehittämishetkiin osallistuneet odottivat kuvallisen oppaan valmistumista innolla. Tämä kertoo siitä, että kyseinen opas koetaan tarpeelliseksi.