Hemautomation med Crestron

Abstract

Detta examensarbete strävar efter att ge läsaren en syn på hur ett hemautomationssystem med Crestrons processor byggs upp samt programmeras. Arbetet ger även läsaren en inblick på vad hemautomation är och vad som hör till ett hemautomationssystem.

I den första delen av arbetet tas det upp vad hemautomation innebär, dess funktioner samt dess positiva och negativa sidor. Här gås det även igenom uppbyggnaden av ett hemautomationssystem, dess enheter och enheternas funktioner.

I nästa del av teorin tas det kort upp några olika hemautomationssystem. I detta stycke gås det också djupare in på varumärket Crestron. Det berättas om vad Crestron är, vad de gör och om deras historia inom automationsbranschen. I detta stycke tas det också upp vilka program Crestron erbjuder då programmeringen av deras automationssystem görs.

Det sista teorikapitlet behandlar kommunikationsprotokoll som används i den praktiska delen av arbetet. Det tas upp hur protokollen fungerar och deras användningssyfte. Till dessa protokoll hör, RS – 232, DMX512 och Crestrons egna protokoll cresnet.

Arbetets praktiska del behandlar programmeringen och konfigureringen av ett hemautomationssystem till ett kök. I detta stycke tas det upp uppbyggnaden av systemet, funktionsspecifikation, programmering och testning av systemet.

Arbetets sista del behandlar det slutgiltiga resultatet av projektet samt en diskussion över hur projektet framskred och problem som dök upp.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on antaa lukijalle käsityksen siitä, kuinka Crestronin prosessorilla varustettu kotiautomaatiojärjestelmä rakennetaan ja ohjelmoidaan. Opinnäytetyö antaa lukijalle myös käsityksen siitä, mitä kotiautomaatio on ja mitä kotiautomaatiojärjestelmään kuuluu.

Työn ensimmäisessä osassa käsitellään kotiautomaatiota, sen toimintoja sekä sen etuja ja haittoja. Käydään myös läpi kodin automaatiojärjestelmän rakenne, sen yksiköt ja yksiköiden toiminnot.

Teorian seuraavassa osassa käsitellään lyhyesti muutamia erilaisia kodin automaatiojärjestelmiä. Tämä luku syventyy myös Crestron-brändiin. Luvussa kerrotaan mikä Crestron on, mitä he tekevät ja mikä heidän historia automaatioteollisuudessa on. Tässä käsitellään myös sitä, mitä ohjelmia Crestron tarjoaa ohjelmoidessaan automaatiojärjestelmiään.

Viimeinen osio käsittelee työn käytännön osassa käytettyjä viestintäprotokollia. Siinä käsitellään protokollien toimintaa ja niiden käyttötarkoitusta. Näitä protokollia ovat RS-232, DMX512 ja Crestronin oma protokolla Cresnet.

Työn käytännön osa käsittelee keittiön kotiautomaatiojärjestelmän ohjelmointia ja konfigurointia. Tässä osiossa käsitellään järjestelmän rakennetta, toimintomäärittelyä, ohjelmointia ja projektin testausta.

Työn viimeinen osa käsittelee projektin lopputulosta sekä keskustelua projektin etenemisestä ja syntyneistä ongelmista.

This thesis strives to give the reader an idea of how a home automation system with Crestron's processor is built and programmed. It will also give the reader an insight into what home automation is and what the typical components of a home automation system is.

The first part of the thesis addresses what home automation is, the different functions, benefits and possible challenges. Also, the principal structure of a home automation system, different equipment and their functions are reviewed.

In the next part of the thesis, a few different home automation systems are briefly discussed. This paragraph also examines deeper into the Crestron brand, what Crestron is, what they do and their history in the automation industry. This section also discusses the programs that Crestron provides for programming of their systems.

The last chapter of theory part deals with communication protocols used within the practical part of the project. This chapter addresses how the protocols work and their purpose of use. These protocols include RS-232, DMX512 and Crestron's own Cresnet protocol.

The practical part of the work is about the programming and configuration of a home automation system for a kitchen. This section discusses the structure of the system, functional specification, programming and final commissioning and testing.

The last part of the work deals with the final result of the project, as well as a discussion of how the project progressed and the individual problems that arose during the process.