Lasten ja vanhempien uniterveys; kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Poikolainen, Alli (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314267
Tiivistelmä
Uni määritellään sanakirjan mukaan lepotilana, jolloin elimistön tietoinen toiminta on keskeytettynä. Unen tarve on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat ikä, perimä sekä aktiivisuus. Vauvojen nukkuminen voi vuorokaudessa yltää jopa 18 tuntiin ja pikkulasten päiväunien lisäksi noin 12 tuntiin. Aikuisella unen tarpeeksi arvioidaan 7–8 tuntia vuorokaudessa. Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat yöheräily, liian varhainen herääminen sekä nukahtamisvaikeudet. Aikuisväestöstä jopa 5–12 prosentilla yleisimpänä unihäiriönä esiintyy unettomuutta. Uniterveys käsitteenä on harvemmin määritelty, mutta usein kuitenkin käytetty. Unen terveyden määrittely on tärkeää niin väestön terveyttä ajatellen kuin yksilöitä ajatellen.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa unta sekä mahdollisia uniongelmia. Tavoitteena oli lisätä tietoa unitottumuksista sekä -ongelmista, jotta pystyttäisiin edistämään koko perheen jaksamista. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat: Miten alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa nukkuvat? Millaisia uniongelmia on perheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia? Kirjallisuuskatsaukseen jäi kymmenen tutkimusta, ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksista kävi ilmi, että lapsilla esiintyi univaikeuksia. Pienillä lapsilla esiintyi yöheräilyä, johon he tarvitsivat vanhemman rauhoittelua. Lasten unenlaatuun vaikuttivat lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät, nukkumaanmenojärjestely, säännöllinen vuorokausirytmi sekä nukkuminen ulkona. Vanhempien jaksamista ylläpitävät riittävä uni ja lepo. Äidit olivat yleisesti vastuussa lasten yöaikaisesta rauhoittelusta.
Jatkokehitysehdotuksina olisi tärkeää saada tietää, kuinka isät ja perheen muut jäsenet, kuten sisarukset, nukkuvat ja millaisia uniongelmia heillä esiintyy. Monessa tutkimuksessa oli perusteluna lasten uniongelmat vanhempien kokemana, ja tuloksissa kävi ilmi, että vanhempien mielipiteeseen vaikuttavat vanhempien omat asiat, esimerkiksi heidän kokemansa stressi. Nykypäivänä olisi yhtä tärkeää saada samaa tietoa esille erilaisista perhemuodoista.
Tästä opinnäytetyöstä hyötyvät sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Tiedosta on hyötyä tuleville sairaan- tai terveydenhoitajille heidän työhönsä lapsiperheiden parissa.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa unta sekä mahdollisia uniongelmia. Tavoitteena oli lisätä tietoa unitottumuksista sekä -ongelmista, jotta pystyttäisiin edistämään koko perheen jaksamista. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat: Miten alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa nukkuvat? Millaisia uniongelmia on perheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia? Kirjallisuuskatsaukseen jäi kymmenen tutkimusta, ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksista kävi ilmi, että lapsilla esiintyi univaikeuksia. Pienillä lapsilla esiintyi yöheräilyä, johon he tarvitsivat vanhemman rauhoittelua. Lasten unenlaatuun vaikuttivat lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät, nukkumaanmenojärjestely, säännöllinen vuorokausirytmi sekä nukkuminen ulkona. Vanhempien jaksamista ylläpitävät riittävä uni ja lepo. Äidit olivat yleisesti vastuussa lasten yöaikaisesta rauhoittelusta.
Jatkokehitysehdotuksina olisi tärkeää saada tietää, kuinka isät ja perheen muut jäsenet, kuten sisarukset, nukkuvat ja millaisia uniongelmia heillä esiintyy. Monessa tutkimuksessa oli perusteluna lasten uniongelmat vanhempien kokemana, ja tuloksissa kävi ilmi, että vanhempien mielipiteeseen vaikuttavat vanhempien omat asiat, esimerkiksi heidän kokemansa stressi. Nykypäivänä olisi yhtä tärkeää saada samaa tietoa esille erilaisista perhemuodoista.
Tästä opinnäytetyöstä hyötyvät sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Tiedosta on hyötyä tuleville sairaan- tai terveydenhoitajille heidän työhönsä lapsiperheiden parissa.