Tietopyyntöjen käsittely Etelä-Suomen syyttäjäalueella
Kanervo, Paula (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203304179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203304179
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Etelä-Suomen syyttäjäalueen tietopyyntöprosessia. Työn tarkoituksena oli tehdä yhtenäinen ohjeistus tietopyyntöprosessiin koko Etelä-Suomen syyttäjäalueelle, jota työntekijät voisivat hyödyntää työssään. Tietopyyntöjen määrä on kasvanut enenevissä määrin ja toimeksiantaja näki tarpeen sille, että koko alueelle saataisiin yhtenäinen prosessiohjeistus.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Työn teoriaosuus pohjautuu lakeihin, oikeuskirjallisuuteen ja oikeustapauksiin. Empiiriseen osioon haastateltiin sähköpostitse kahta Etelä-Suomen syyttäjäalueen työntekijää, jotka työssään käsittelevät tietopyyntöjä.
Tutkimuksessa avattiin erityisesti julkisuuslakia, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä tietopyyntöjen osalta. Viranomaisten tiedonhallintaa ja henkilötietojen käsittelyä käsiteltiin työssä myös niiltä osin, kun ne liittyvät tietopyyntöjen toteuttamiseen. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös Oikeusministeriön tämänhetkistä hanketta julkisuuslain ajantasaistamiseksi ja erityisesti Syyttäjälaitoksen näkökulmaa hankkeeseen liittyen.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että nykyisen julkisuuslain tulkinnanvaraisuus ja ristiriitaisuus erityisesti salassapitoperusteiden osalta saattaa aiheuttaa hankaluuksia tietopyyntöjen toteuttamisessa. Julkisuuslaissa lähtökohtana on asiakirjojen julkisuus ja salassapito on siihen ainoastaan poikkeus. Jokainen tietopyyntö tulee arvioida huolella ja tapauskohtaisesti, ettei arkaluontoisia tietoja pääse vuotamaan väärille tahoille. Työn tuloksena syntyneen ohjeistuksen avulla tietopyyntöjä voidaan käsitellä koko Etelä-Suomen syyttäjäalueella yhtenäisellä käytännöllä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Työn teoriaosuus pohjautuu lakeihin, oikeuskirjallisuuteen ja oikeustapauksiin. Empiiriseen osioon haastateltiin sähköpostitse kahta Etelä-Suomen syyttäjäalueen työntekijää, jotka työssään käsittelevät tietopyyntöjä.
Tutkimuksessa avattiin erityisesti julkisuuslakia, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä tietopyyntöjen osalta. Viranomaisten tiedonhallintaa ja henkilötietojen käsittelyä käsiteltiin työssä myös niiltä osin, kun ne liittyvät tietopyyntöjen toteuttamiseen. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös Oikeusministeriön tämänhetkistä hanketta julkisuuslain ajantasaistamiseksi ja erityisesti Syyttäjälaitoksen näkökulmaa hankkeeseen liittyen.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että nykyisen julkisuuslain tulkinnanvaraisuus ja ristiriitaisuus erityisesti salassapitoperusteiden osalta saattaa aiheuttaa hankaluuksia tietopyyntöjen toteuttamisessa. Julkisuuslaissa lähtökohtana on asiakirjojen julkisuus ja salassapito on siihen ainoastaan poikkeus. Jokainen tietopyyntö tulee arvioida huolella ja tapauskohtaisesti, ettei arkaluontoisia tietoja pääse vuotamaan väärille tahoille. Työn tuloksena syntyneen ohjeistuksen avulla tietopyyntöjä voidaan käsitellä koko Etelä-Suomen syyttäjäalueella yhtenäisellä käytännöllä.