Ilmoitusvelvollisuus varhaiskasvatuksessa
Nieminen, Sini (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314272
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314272
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten varhaiskasvatulakiin syksyllä 2021 kirjattu ilmoitusvelvollisuus on otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli myös selvittää, onko kasvattajien saamalla perehdytyksellä vaikutusta siihen, tehdäänkö ilmoituksia vai ei. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen opinnäytetyö.
Opinnäytetyön teoriapohja koostui käsitteistä varhaiskasvatus ja ilmoitusvelvollisuus. Varhaiskasvatusta avattiin varhaiskasvatussuunnitelmien, tavoitteiden, henkilöstön ja oppimisympäristön kautta. Aineisto hankittiin kyselomakkeella, joka lähetettiin kahteen eri varhaiskasvattajien Facebook-ryhmään. Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä ja avoin kysymys. Vastauksia saatiin yhteensä 52. Monivalintakysymykset analysoitiin tarkastelemalla prosenttiosuuksia ja ristiintaulukoimalla. Avoimet vastaukset analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että ilmoituksia tehdään varhaiskasvatuksessa, mutta niitä jätetään myös tekemättä, vaikka huomataan epäkohta tai sen uhka. Syitä ilmoituksien tekemättä jättämiseen ovat kasvattajien epäilys siitä, että mitään ei kuitenkaan tapahdu ilmoituksen jälkeen ja pelko siitä, että itselle tulee negatiivisia seuraamuksia ilmoituksen teon jälkeen. Yhtenä syynä ilmoituksien tekemättä jättämiselle on kasvattajien saama perehdytys, eli kasvattajat eivät tiedä miten ja mistä syistä ilmoitus tulee tehdä. Riittämättömän perehdytyksen saaneet kasvattajat jättävät enemmän ilmoituksia tekemättä huomatessaan epäkohdan kuin riittävän perehdytyksen saaneet kasvattajat. Eniten ilmoituksia tehdään suhdelukujen ylityksestä ja puutteista pedagogisessa toiminnassa.
Opinnäytetyön teoriapohja koostui käsitteistä varhaiskasvatus ja ilmoitusvelvollisuus. Varhaiskasvatusta avattiin varhaiskasvatussuunnitelmien, tavoitteiden, henkilöstön ja oppimisympäristön kautta. Aineisto hankittiin kyselomakkeella, joka lähetettiin kahteen eri varhaiskasvattajien Facebook-ryhmään. Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä ja avoin kysymys. Vastauksia saatiin yhteensä 52. Monivalintakysymykset analysoitiin tarkastelemalla prosenttiosuuksia ja ristiintaulukoimalla. Avoimet vastaukset analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että ilmoituksia tehdään varhaiskasvatuksessa, mutta niitä jätetään myös tekemättä, vaikka huomataan epäkohta tai sen uhka. Syitä ilmoituksien tekemättä jättämiseen ovat kasvattajien epäilys siitä, että mitään ei kuitenkaan tapahdu ilmoituksen jälkeen ja pelko siitä, että itselle tulee negatiivisia seuraamuksia ilmoituksen teon jälkeen. Yhtenä syynä ilmoituksien tekemättä jättämiselle on kasvattajien saama perehdytys, eli kasvattajat eivät tiedä miten ja mistä syistä ilmoitus tulee tehdä. Riittämättömän perehdytyksen saaneet kasvattajat jättävät enemmän ilmoituksia tekemättä huomatessaan epäkohdan kuin riittävän perehdytyksen saaneet kasvattajat. Eniten ilmoituksia tehdään suhdelukujen ylityksestä ja puutteista pedagogisessa toiminnassa.