Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto Sastamalan varhaiskasvatuksessa
Viljanen, Sari (2022)
Viljanen, Sari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314270
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli vastata Sastamalan kaupungin toiveeseen saada Lapset puheeksi -menetelmä käyttöön kaupungin varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli laatia käyttöönottosuunnitelma, jonka mukaisesti menetelmä otettaisiin järjestelmällisesti käyttöön varhaiskasvatuksen arjessa.
Käyttöönottosuunnitelmaa laadittaessa selvitettiin Lapset puheeksi-menetelmän mahdollisuudet, sen käytön esteet ja tarvittavat toimenpiteet käyttöönottoa varten. Käyttöönottosuunnitelma tarvittiin, jotta varhaiskasvatuksen organisaatiolla ja henkilökunnalla olisi selkeä ohjeistus mihin Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto pohjautuu.
Kehittämistyössä menetelmänä käytettiin implementointia. Implementointikehyksen (EPIS) mukainen kartoitusvaihe aloitettiin tekemällä mielipidekysely Sastamalan kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöille, joilla on Lapset puheeksi -menetelmäkoulutus. NoMAD -kyselyn vastausten perusteella nähtiin menetelmän arvo työn kannalta mutta todettiin resurssien olevan riittämättömiä sen käytön tukemiseksi.
Valmisteluvaiheessa kartoitettiin Porin, Oulun ja Huittisten kaupunkien malleja Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä. Puhelinhaastatteluilla saadut tiedot analysoitiin ja raportoitiin. Sastamalan varhaiskasvatuksen Lapset puheeksi -menetelmäosaajat kutsuttiin koolle ja etsittiin yhteistä ratkaisua siihen, mikä olisi paras mahdollinen ajankohta toteuttaa Lapset puheeksi -keskusteluja järjestelmällisesti varhaiskasvatuksen arjessa. Yhteistyötä tehtiin myös Mieli ry:n ja PirSOTE-hankkeen asiantuntijoiden kanssa.
Kerätyn tiedon perusteella laadittiin käyttöönottosuunnitelma, joka hyväksytettiin Sastamalan varhaiskasvatuksen johdolla. Implementoinnin kehyksen (EPIS) kaksi viimeistä vaihetta jäivät kehittämistyön ulkopuolelle organisaation jatkotyöksi.
Käyttöönottosuunnitelmaa laadittaessa selvitettiin Lapset puheeksi-menetelmän mahdollisuudet, sen käytön esteet ja tarvittavat toimenpiteet käyttöönottoa varten. Käyttöönottosuunnitelma tarvittiin, jotta varhaiskasvatuksen organisaatiolla ja henkilökunnalla olisi selkeä ohjeistus mihin Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto pohjautuu.
Kehittämistyössä menetelmänä käytettiin implementointia. Implementointikehyksen (EPIS) mukainen kartoitusvaihe aloitettiin tekemällä mielipidekysely Sastamalan kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöille, joilla on Lapset puheeksi -menetelmäkoulutus. NoMAD -kyselyn vastausten perusteella nähtiin menetelmän arvo työn kannalta mutta todettiin resurssien olevan riittämättömiä sen käytön tukemiseksi.
Valmisteluvaiheessa kartoitettiin Porin, Oulun ja Huittisten kaupunkien malleja Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä. Puhelinhaastatteluilla saadut tiedot analysoitiin ja raportoitiin. Sastamalan varhaiskasvatuksen Lapset puheeksi -menetelmäosaajat kutsuttiin koolle ja etsittiin yhteistä ratkaisua siihen, mikä olisi paras mahdollinen ajankohta toteuttaa Lapset puheeksi -keskusteluja järjestelmällisesti varhaiskasvatuksen arjessa. Yhteistyötä tehtiin myös Mieli ry:n ja PirSOTE-hankkeen asiantuntijoiden kanssa.
Kerätyn tiedon perusteella laadittiin käyttöönottosuunnitelma, joka hyväksytettiin Sastamalan varhaiskasvatuksen johdolla. Implementoinnin kehyksen (EPIS) kaksi viimeistä vaihetta jäivät kehittämistyön ulkopuolelle organisaation jatkotyöksi.